Ajankäyttö · Opiskelu · Voimavarat · Yleinen · Yrittäjät

Eisenhowerin matriisi – priorisoinnin nelikenttä apuun ajankäytön hallinnassa

Kuormittaako sinua jatkuva ‘pitäisi’-tunne? Teetkö joka päivä valtavan määrän tehtäviä, mutta työsi tai yritystoimintasi junnaa silti paikallaan? Lykkäätkö tiettyjä tehtäviä, jotka tekemättöminä kuitenkin kuormittavat sinua? Jääkö aikaa toiminnan kehittämiseen? Eisenhowerin matriisi auttaa sinua asettamaan tehtäväsi sinua palvelevaan tärkeysjärjestykseen.

Eisenhowerin matriisi varaa aikaa tärkeimpään

Yhdysvaltain entisen presidentti Dwight D. Eisenhowerin kerrotaan sanoneen: ”Harvoin se, mikä on kiireellistä, on tärkeää ja harvoin se mikä on tärkeää, on kiireellistä”. Mikäli päivä kuluu toinen toistaan kiireellisimpiä tulipaloja sammutellessa, voi Eisenhowerin viisaus kuulostaa masentavalta. Mikäli tehtävä on tärkeä mutta ei niin kiireellinen, saattaa se helposti jäädä to do -listan loppupäähän tai unohtua kokonaan. Eisenhowerin lentävän lauseen myötä luotu Eisenhowerin matriisi auttaa sinua varaamaan aikaa myös niille kaikkein tärkeimmille tehtäville, jotka harvoin ovat kiireellisiä. Esimerkiksi organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa luottaa tähän tekniikkaan paitsi työelämässä, mutta myös elämän suuria kysymyksiä pohtiessa.

Itse käytän matriisia myös esimerkiksi arjen askareiden tai jouluvalmisteluiden suunnitteluun. Ensimmäisenä listataan kaikki mieleen tulevat tehtävät, jotta niitä päästään priorisoimaan. Sitten tehtävät jaetaan nelikenttään niiden kiireellisyyden ja tärkeyden mukaan.

Eisenhowerin matriisi auttaa tehtävien priorisoinnissa.

A. Tärkeät ja kiireelliset: toimi heti

Ensimmäisenä ovat tehtävät, jotka ovat sekä kiireellisiä että tärkeitä. Tällaiset tehtävät eivät voi odottaa ja ne usein saattavat ilmestyä tehtävälistallesi hyvin lyhyelläkin varoitusajalla. Näille tehtäville kannattaa varata päivään pieni aikaikkuna valmiiksi juuri sen takia, että tehtävät voivat tulla täytenä yllätyksenä vastaan. Itse kutsun näitä kiireellisiksi sälähommiksi, ja varaan niille joka aamuun puolisen tuntia aikaa.

B. Tärkeät ja ei-kiireelliset: aikatauluta

Seuraavana matriisissa siirrytään ruutuun, jonka täyttävät tärkeät, mutta ei-kiireelliset tehtävät. Nämä ovat usein niitä aidosti tärkeimpiä tehtäviä, jotka vievät työtäsi tai yritystäsi eniten eteenpäin. Tällaisia tehtäviä voivat olla esimerkiksi tulevan toiminnan suunnittelu, nykyisen kehittäminen tai isommat projektikokonaisuudet. Mikäli nämä tehtävät jäävät helposti kiireellisimpien varjoon, auttaa siinä yksinkertainen kikka: varaa niille kalenteristasi aikaa. Voit myös asettaa tehtäville deadlineja, jos se motivoi sinua tekemään ne ajallaan pois alta.

C. Kiireelliset, ei-tärkeät: delegoi, automatisoi tai tee nopeasti pois alta

Kolmas lokero käsittää kiireelliset, mutta ei niin tärkeät asiat. Jos teet paljon, mutta mikään ei oikeasti etene, olet todennäköisesti tehnyt enimmäkseen näitä tehtäviä. Pohdi, mitä voisit delegoida eteenpäin. Mikäli olet yksinyrittäjä, voisiko näitä tehtäviä ulkoistaa jollekin toiselle ammattilaiselle? Jos ulkoistaminen ei juuri nyt tule kysymykseen etkä saa tehtäviä delegoitua, pyri tekemään tehtävät nopeasti pois alta tai automatisoimaan niitä. Mikäli ne eivät tosiaan ole supertärkeitä tehtäviä, ehkä voit tinkiä laadusta? Joskus 8- ajaa saman asian tehokkaammalla ajankäytöllä kuin 10+, joka vie järkyttävästi aikaa oikeasti tärkeiltä tehtäviltä.

D. Ei-tärkeät, ei-kiireelliset: poista tehtävälistalta

Neljäs osa matriisista käsittää ei-kiireelliset ja ei-tärkeät tehtävät. Voisiko näistä tehtävistä mahdollisesti luopua kokonaan? Tai vähintään jättää ne tehtävälistan hännille ajatuksella ”jos joskus ehdin, niin palaan tähän”. Mikäli tehtävälistan pituus aiheuttaa sinulle kuormitusta, kannattaa pohtia voitko heittää nämä tehtävät roskakoriin: palvelevatko ne perustehtävääsi tai työn kehittämistä?

Eisenhowerin matriisi vähentää stressiä

Eisenhowerin matriisi auttaa sinua paitsi priorisoimaan ja saamaan myös vähemmän kiireellisiä mutta tärkeitä tehtäviä tehtyä. Lisäksi se auttaa sinua vähentämään stressiä. Iso osa stressistä tulee siitä, ettei tehtävien kokonaisuus ole jäsennelty. Mikäli tehtävälista on iso, harmaa ja muodoton kaaospallo, on siitä vaikeaa saada kiinni. Mikäli saat sen pilkottua pienempiin ja järkeviin palasiin, on kokonaisuutta helpompi hallita. Elefanttikin syödään pala kerrallaan.

Tunnetko jo muut ajankäytön hallinnan tekniikat? Mikäli sinulla on vaikeuksia saada tehtäviä aloitettua, kannattaa kokeilla esimerkiksi Pomodoro-tekniikkaa.

Mikäli haluaisit saada ajankäyttösi paremmin hallintaasi, tule mukaan Kesytä kalenterisi -verkkokurssille.

Työnohjaus · Voimavarat · Yleinen · Yrittäjät

Yksinyrittäjän strategia osa 1: Strategiapäivät hotellissa

Kaupallinen yhteistyö & alekoodi: Solo Sokos Hotel Paviljonki

Vietin marraskuun alussa Metsolannen strategia- ja kehittämispäiviä Jyväskylän upeassa Solo Sokos Hotel Paviljongissa. Minulla on toisinaan tapana varata yönseutu hotellissa yritykseni kehittämistyöhön ja työhyvinvointiani edistämään. Kun tekee töitä pääasiallisesti kotona, uudenlainen ympäristö ruokkii luovuutta ja edesauttaa keskittymistä aivan uudella tavalla. On myös ihanaa, kun saa paneutua työhön siten, että joku muu hoitaa esimerkiksi ruoanlaiton. Paviljonki tarjoaa tähän upeat puitteet.

Solo Sokos Hotel Paviljonki huone
Hotellihuone tarjoaa kotona työskentelevälle rauhaa ja luovuuden mahdollisuuksia.

Tämän syksyn strategiapäivillä reflektoin kuluneen vuoden strategian toteutumista, loin Metsolannen ensi vuoden strategian, päivitin markkinointisuunnitelman ja tein rauhassa verkkokurssimateriaaleja. Lisäksi olin varannut aikaa hemmotteluun lähialueen pienyrityksistä.

Suunnittele ja valmistele kehittämispäivien ohjelma etukäteen

Yksi tärkeimmistä asioista yksinyrittäjän kehittämispäivissä – oli aiheena mikä tahansa – on mielestäni etukäteissuunnittelu ja -valmistelut. Jotta työskentely olisi hedelmällistä, mieti, mihin haluat keskittyä ja kuinka paljon sille on hyvä varata aikaa. Kerää valmiiksi pohjamateriaalia, tee mind mapeja tai muistilistoja ja valitse valmiiksi esimerkiksi markkinoinsuunnitelmaan pohja. Näin olet jo valmiiksi virittäytynyt aiheeseen, eikä kaikkea tarvitse aloittaa nollasta. Esimerkiksi omaa strategiaani varten olin jo kerännyt ideoita ja ajatuksia esimerkiksi tavoitteiden suhteen. Kehittämispäivillä noista ideoista ja ajatuksista tiivistyi visuaalinen strategiapaperi tavoitteineen ja toimenpiteineen.

Metsolanne Anne Hämäläinen strategia
Strategiatavoitteiden työstöä

Omien strategiapäivieni ohjelma:

tiistai 9.11.
13.00 Tutustuminen Crazy Town -yritysyhteisöön
14.45 Kirjautuminen hotelliin
15.00 Vuoden 2021 strategian arviointi
16.00 Vuoden 2022 strategia: tavoitteet, mittarit & toimenpiteet
18.00 Illallinen Trattoria Aukiolla hotellin alakerrassa
20.00 Hemmotteluhetki kauneushoitolassa
21.30 Luovuuspuolituntinen: tulevan vuoden kuukausi-/viikko”työvuorolistan” suunnittelu

keskiviikko 10.11.
8.00 Aamiainen & happihyppy
9.30 Sähköpostit ja pari pientä sälähommaa
10.00 Markkinointisuunnitelman päivitys
11.30 Lounas
12.15 Verkkokurssimateriaalien luominen
14.30 Hemmotteluhetki kauneushoitolassa

Solo Sokos Hotel Paviljonki on työmatkaajan ykkösvalinta

Minulle oli varattu upea huone Solo Sokos Hotel Paviljongin 7. kerroksesta. Yksinkertaisen kaunis, maanläheinen sisustus harkittuine yksityiskohtineen oli täydellinen työympäristö minulle. Rauhallinen huone ja maisemat keskustaan ja Jyväsjärvelle ruokkivat luovuuttani. Näin perheenäidin näkökulmasta tiivis, iltaan asti jatkuva luova työskentely ja yksin rauhassa syöminen tuntuivat lähes retriitiltä.

Solo Sokos Hotel Paviljonki huone
Vaikka viihdyn työn mummolassa, nautin paljon huoneen harmonisesta sisustuksesta.

Söin illallisen hotellin alakerrassa sijaitsevassa Trattoria Aukiossa. Italialaistyylinen Trattoria on yksi suosikkiravintoloistani Jyväskylässä, eikä pettänyt odotuksiani tälläkään kertaa. Ruoka on joka kerta taivaallista (kokkipuolisoni allekirjoittaa tämän!), ravintolan tunnelma samaan aikaan rento sekä tyylikäs ja henkilökunta ihanan ystävällistä ja palvelualtista. Trattoriassa viihtyy niin yksin työmatkalla oleva, perheen tai kavereiden kanssa iltaa viettävä tai vaikka romanttista illallista rakkaan kanssa kaipaava.

Trattoria Aukio valkosipulietanat
Trattoria Aukio tarjoaa herkkuja kaikille aisteille.

Illallisen jälkeen kävin vielä rentouttavassa kasvohoidossa läheisessä kauneushoitolassa. Takaisin hotellille saavuttuani suunnittelin sängyllä loikoillen tulevan vuoden työaikaraamejani ja ennen nukkumaan menoa vain lepuutin silmiäni iltaöisessä kaupunkimaisemassa ja nautin yksinolosta.

Myöhäinen huoneenluovutus mahdollistaa rauhassa työskentelyn

Toinen päivä alkoi aamiaisella hotellin toisessa kerroksessa sijaitsevassa aamiaishuoneessa, jonka ehdottomasti parhaita puolia on se, että tilassa on hyvä sisustus ja akustiikka. Vaikka paikalla olisi paljon väkeä, on tunnelma aina silti rauhallinen. Ehdotonta plussaa on aamiaisen laaja valikoima, myös arkena. Tarjolla on kaikkea maistuvaa ja tuoretta, terveellisestä höttöherkkuihin. Mukana on paljon lähituottajien antimia (esim. mansikka-raparperimehu on maailman parasta), mikä ainakin itseäni ilahduttaa suuresti. Kaiken kruunaa pöytään tarjoiltu toiveiden mukainen tee tai kahvi.

Sokos hotel paviljonki aamiainen
Aamiaisella tarjolla oli mm. tuorepuuroa, juustoa ja keksejä.

Koska minulle oli varattu huone myöhäisellä luovutusajalla (suosittelen tätä lämpimästi!), sain työskennellä hotellihuoneessani pitkälle iltapäivään.  Ennen huoneen luovuttamista olin saanut päivitettyä markkinointisuunnitelmani ja edistettyä verkkokurssimateriaalia. Lähtiessäni viivähdin vielä tunnin toisessa läheisessä kauneushoitolassa, jonne olin varannut hieronta- ja hemmotteluajan.

Alekoodi Jyväskylän Sokos hotelleihin

Sokos hotel paviljonki aamiainen
Aamiaisella tarjolla oli mm. tuorepuuroa, juustoa ja keksejä.

Kokonaisuudessaan strategiapäivät olivat onnistunut kokonaisuus, eikä vähiten sen takia, että sain keskittyä kehittämistyöhön poissa kotiympyröistä, huolehdittuna ja hemmoteltuna. Sen vuoksi haluammekin tarjota yhdessä Jyväskylän Sokos Hotellien kanssa sinulle mahdollisuuden tähän samaan:

Koodilla BMETSOLANNE
saat marraskuun 2021 loppuun saakka varattua hotellihuoneen
aikavälille 1.12.2021-31.1.2022 seuraavasti:

Solo Sokos Hotel Paviljongista
Yhden tai kahden hengen Solo-huone 100 €

Original Sokos Hotel Alexandrasta
Yhden tai kahden hengen Standard-huone 90 €   

Tällä hetkellä (19.11.) normaalihinnat ko. huoneille 1.12.-31.1. näyttivät pikaisella tutkimisella vaihtelevan Paviljongissa 142-166 € välillä ja Alexandrassa 136-166 € välillä, joten tähän tarjoukseen kannattaa tarttua!

Haluatpa sitten kehittää yritystoimintaasi, irroittautua hetkeksi arjesta yksin tai kaverin kanssa tai karata lemmenlomalle vuoden pimeimpään aikaan, voin suositella molempia näistä hotelleista. Molemmat sijaitsevat lähellä Jyväskylän matkakeskusta, joten junalla ja bussilla pääsee myös nauttimaan hotellin lakanoista ja ihanasta aamupalasta!

Varaukset osoitteessa www.sokoshotels.fi

Työnohjausasiakkaani saavat minusta kanssakulkijan myös strategiatyöhön. Lue lisää työnohjauksesta täältä! Miten sinä kehität yrityksesi toimintaa ja pidät yllä työhyvinvointiasi?

solo sokos hotel paviljonki
Naapuritalon seinässä onnellinen strategiatyöläinen!

Ihanaa viikonloppua toivotellen
Anne

Tämä postaus on osa postaussarjaa, joka käsittelee yksinyrittäjän strategiatyöskentelyä. Usein kirjoissa ja kansissa olevat ja myytävät strategiamallit, -palvelut ja -prosessit ovat niin suurellisia ja monimutkaisen tuntuisia, että niitä tuntuu vaikealta lähteä skaalaamaan yksinyrittäjän tarpeita vastaavaksi. Kuitenkin strategiatyöskentely on avainasemassa kun yritystoimintaa kehitetään. Tässä postaussarjassa avaan sitä, miten yksinyrittäjä voi tehdä strategiatyöskentelyä itselleen sopivalla tavalla.

Somevaikuttajat · Voimavarat · Yrittäjät

Somevaikuttaja Tinna Pehkonen kokeili Voimavarahuoltamo™-valmennusta

”Lyhyessä ajassa sain tosi paljon irti”

Somevaikuttaja Tinna Pehkonen, @tinnahenriikka, päätti hypätä mukaan Metsolannen Voimavarahuoltamoon™ aloitellessaan kevytyrittäjyyttä ja ammatillisia someyhteistöitä. Tinnalla ei ollut kokemusta yrittäjyydestä, ja itsensä johtaminen tuntui haastavalta. Hän kaipasi työkaluja ja näkemystä kokonaisuuden hallintaan.

”Voimavarahuoltamo™ oli tosi hyvä just siihen hetkeen, kun aloittelin ja opettelin yrittäjäelämää. Minulla oli paljon haasteita siinä, kuinka saisin aikataulutettua omaa tekemistä, ja valmennuksesta sain siihen tosi paljon apuja”, Tinna iloitsee. Tinna kuvailee Voimavarahuoltamon™ valmentaja Annea luotettavaksi ja maanläheiseksi ihmiseksi, jonka kanssa oli helppoa jutella avoimesti kaikesta. Anne auttoi kasvattamaan Tinnan ammatillista itsetuntoa ja antoi erilaisia työkaluja myös stressinhallintaan, joka onkin yksi isoista haasteista yrittäjän taipaleella.

Tinna Pehkonen sai Voimavarahuoltamosta vahvistusta ammatti-identiteettiinsä ja yrittäjyytensä.
Tinna Pehkonen sai Voimavarahuoltamosta vahvistusta ammatti-identiteettiinsä ja yrittäjyytensä. Kuva: Alexandra Malanin

”Minulla on vahvuuksia tosi paljon, ne piti vain kaivaa esiin”

Voimavarahuoltamossa™ sukellettiin Tinnan ammatillisen itsetunnon syövereihin ja kaivettiin esiin vahvuuksia, jotta niitä pääsee hyödyntämään koko potentiaalissaan. Heikkouksiakin löytyi, ja niitä yhdessä työstettiin niin, etteivät ne ole kasvun esteinä. ”Aikaisemmin saatoin tehdä kuusi tuntia putkeen töitä, enkä muistanut edes syödä. Anne muistutti taukojen ja levon tärkeydestä. Yhdessä suunnittelimme työviikon, joka palvelee juuri minua ja minulle parhaalla mahdollisella tavalla”, pohtii Tinna yhteistyön vaikutuksia omaan työhönsä.

Tinna ajattelee valmennuksen olleen kokonaisuutena todella tarpeellinen. Tärkeimmäksi hän kokee ammatillisen itsetunnon kohoamisen ja kaivatun taidon suunnitella töitä sekä lepohetkiä. Tinna kertoo valmennuksen nostaneen esiin vahvan fiiliksen – kyllä mä tähän pystyn!

Valmennuksen tulokset yllättivät

Voimavarahuoltamon™ loppuvaiheessa oli aika katsoa taaksepäin ja pohtia, millaisia tuloksia on
syntynyt. Anne oli tehnyt koko yhteistyön ajalta seurantaa aina lähtötilanteesta maaliin asti.
”Valmennuksen lopuksi Anne näytti listan tavoitteista ja katsottiin, missä asioissa oli tapahtunut kehitystä – ja niitä oli valtavasti! Lyhyessä ajassa sain valmennuksesta tosi paljon irti ja kehityin monissa asioissa”, Tinna summaa Voimavarahuoltamon tuloksia.

Tinna suosittelee Voimavarahuoltamoa™ sellaisille somevaikuttajille, jotka haluavat tehdä työtä ammattivaikuttajina.


”Anne oli ihana ja hänen kanssaan oli tosi ihana työskennellä!”

– Tinna Pehkonen

Teksti: Emmi Lemmetty-Garcia. Kuva: Alexandra Malanin

Voimavarahuoltamo™ on yhdessä yrittäjien ja somevaikuttajien kanssa kehittty yksilövalmennus, jossa vahvistetaan asiakkaan voimavaroja ja sujuvoitetaan arkea. Yksilöllisesti räätälöitävä valmennus kestää 1-2 kuukautta. Prosessin aikana kartoitetaan tämänhetkinen tilanne, asetetaan tavoitteet ja etsitään yhdessä keinoja ja rutiineja, joilla valmennettava pääsee kohti tavoitteitaan. Valmennus sopii heille, jotka kokevat arjessaan kuormitusta ja kaipaavat terapiaa kevyempää tukea, mutta jotka eivät koe perinteisiä hyvinvointivalmennuksia omakseen. Lue lisää täältä!

Oman valmennuksesi voit varata Annelta 040 753 7520 tai anne@metsolanne.fi.

Metsolannen maatuska työn mummolasta
Opiskelu · Tunteet ja vuorovaikutus · Työnohjaus · Työyhteisö · Voimavarat · Yrittäjät

Työnohjaus made me do it: 2021 uutta alaa opiskelemaan!

Hain työnohjaajakoulutukseen, koska olen itse saanut valtavasti apua työnohjauksesta työurani aikana. Olen nuoriso- ja sosiaalialan töissäni vuosien varrella ollut niin yksilö-, ryhmä- kuin yhteisötyönohjauksessa. Se on ollut monin tavoin hyödyllistä. Yksilötyönohjauksissa oman työn tavoitteellisuus ja selkeys ovat lisääntyneet. Olen saanut purkaa tunteitani ja ajatuksiani. Olen saanut käsitellä haastavia ajanjaksoja ja uhkaavia tilanteita. Työ on tuntunut vähemmän kuormittavalta, olen oppinut rajaamaan sitä paremmin ja oman työn peilaamisen kautta kasvanut ammattilaisena.

Ryhmätyönohjauksissa minä ja työkaverini olemme tulleet tietoisiksi myös toisten työtehtävistä ja vahvuuksista. Yhteinen perustehtävä on kirkastunut. Yhdessä työnohjaajan kanssa on pystytty turvallisesti puhumaan vaikeistakin asioista. Vuorovaikutus on parantunut ja yhteiset tavoitteet, pelisäännöt ja käytännöt on saatu sovittua. Tämän kaiken myötä työn vaikuttavuus on lisääntynyt: ihmiset, joita varten olemme työtä tehneet, ovat saaneet enemmän aidosti tarvitsemiaan mahdollisuuksia ja apuja oikeampaan aikaan.

Työnohjaus kehittää työtä

Opinnot ja toto

Työnohjaajaopintoihimme kuuluu totoa, eli työnohjauksen työnohjausta. Se on ryhmämuotoista ja tapahtuu kerran kuukaudessa. Me kaikki kaksitoista opiskelijaa olemme jokainen omanlaisiamme työnohjaajia. Toisten reflektoidessa omaa tekemistään saa ideoita ja ajatuksia omaankin työnohjaajan työhön. On myös ollut helpottavaa huomata, etten ole ainoa, joka kokee epävarmuuden tunteita työnohjaajaksi kasvaessaan. Uskonkin, että – alasta riippumatta – itsenäistä työtä tekeville ryhmätyönohjaus samankaltaista työtä tekevien kanssa tarjoaa hyvän väylän vertaisuuteen, tunteiden tuuletukseen ja yhdessä oppimiseen.

Vertaistuellisiin sparrausryhmiin nähden ryhmätyönohjauksen etu on mielestäni se, että työnohjaajan ollessa vetovastuussa, jokainen ryhmän jäsen on tasa-arvoisessa asemassa ja saa luvan rauhassa sukeltaa osallistujan rooliin. Työnohjaaja huolehtii aikataulusta, keskustelun etenemisestä ja siitä, että kaikki saavat äänensä kuuluviin. Työnohjaaja myös haastaa ja nostaa keskusteluun erilaisia näkökulmia, jotka puolestaan voivat synnyttää uudenlaisia oivalluksia ryhmän jäsenissä. Ja kas näin, työ ja hyvinvointi kehittyvät! 🙂

Minä yrittäjänä työnohjauksessa

Ryhmä-toton lisäksi olen halunnut päästä myös yksilötyönohjaukseen. Tapaamme lempeän ja viisaan työnohjaajani kanssa noin neljän viikon välein etänä puhelimitse, ja juttelemme tunnin kerrallaan. Ja miten mahtavaa se onkaan ollut! Yksilötyönohjauksessa minulla on lupa puhua ja jäsentää kaikkia työnohjaukseen, valmennukseen ja yrittäjyyteen sekä omaan ammatillisuuteen, kasvuun ja tulevaisuuteen liittyviä ajatuksiani ja kysymyksiäni. Saan olla kesken ja ihmeissäni, ja peilata yhdessä ammattilaisen kanssa niin huonosti kuin hyvin menneitä asioita. Pikkulapsiarjen ja yrittäjyyden yhdistäminen ei aina ole yksinkertaista. Työnohjaus tukee työni arkea ja jäsentää käytännön asioita siinä. Puhelinohjaus toimii minulla hyvin. Se myös säästää aikaa, kun ei tarvitse matkustaa minnekään.

Usein asiat jäsentyvät ja ratkaisut alkavat löytyä jo siinä vaiheessa, kun vain puhun niitä ääneen. Työnohjaajan kysyessä syventäviä kysymyksiä, asioita tulee katseltua myös sellaisilta kanteilta, joita ei itse tule ajatelleeksi. Monimutkaisilta tuntuneet solmut aukeavat kuin itsestään.

Olen harjoitellut tietoista oman työn reflektointia jo toistakymmentä vuotta, kiitos Diakin sosionomiopintojen. (Kerrottakoon tässä kohtaa, että minä olin vuonna se opiskelija, joka kovaan ääneen ensimmäisen lukukauden [ammattiin oppimisen perusteet] aikana marmatti, että “eikö me täällä tehdä mitään muuta kuin reflektoida, miten tämä muka auttaa meitä työn tekemisessä, minä haluan päästä opiskelemaan oikeasti tähän ammattiin!“ 😀 Myöhemmin olen onneksi oppinut, että oman työn tietoinen peilaaminen on tärkeimpiä työkaluja työssä kuin työssä). Vaikka osaan ohjata toisia, sekä johtaa ja reflektoida omaa työtäni, en osaisi ikinä työnohjata itseäni niin hyvin kuin työnohjaajani sen tekee. Työnohjauksessa minä, jonka tehtävä normaalisti on kuunnella, saan puhua ja purkaa. Usein asiat jäsentyvät ja ratkaisut alkavat löytyä jo siinä vaiheessa, kun vain puhun niitä ääneen. Työnohjaajan kysyessä syventäviä kysymyksiä, asioita tulee katseltua myös sellaisilta kanteilta, joita ei itse tule ajatelleeksi. Monimutkaisilta tuntuneet solmut aukeavat kuin itsestään.

Yksi työnohjauksen vahvuuksista on se, että se on aina pitkäkestoinen oppimisprosessi. Tärkeää on etenkin se, mitä tapahtuu työnohjaustapaamisten välissä. Huomaan, että usein työnohjauksessa puhuttujen asioiden käytäntöön vienti alkaa tapahtua nopeammin kuin mitä se muuten tapahtuisi. Priorisointi on helpompaa. Myös sellaiset toiveet ja haaveet, joista on puhuttu ehkä vain sivulauseissa, alkavat muuttua tavoitteiksi, joita kohti alan edetä kuin huomaamatta.

Yksi esimerkki viimeksi mainituista on se, että vähän itsellenikin yllättäen jään ensi vuodeksi opintovapaalle palkkatyöstäni, kahden vuoden perhevapaiden jatkoksi. Haaveissani on viiden vuoden sisällä täysipäiväinen yrittäjyys, ja nyt minulle avautuu mahdollisuus kehittää itseäni ja yritystäni sekä “testata yrittäjän arkeani” samalla, kun perheemme pienimmäinen saa pehmeän laskun varhaiskasvatukseen. Keväällä viimeistelen ammatillisen opettajan opintoni. Työnohjaajakoulutus jatkuu aina ensi vuoden loppuun saakka.

Lisäksi olen saanut Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnon opiskelupaikan Gradialta. Opinnot alkavat helmikuun alussa ja olen niistä innoissani! Pääsen kehittämään itseäni, yritystäni ja Metsolannen Yrittäjän työvuorolista -konseptiani. Lisäksi saan brändäyksen, markkinoinnin, palvelumuotoilun ja tuotekehitystyön täsmäosaamista myös asiakkaitani varten. Uskonkin että tämä koulutus realisoituu parempana palveluna asiakkailleni. En malta odottaa, mitä tuleva vuosi tuo tullessaan!

Onko sinulla kokemusta työnohjauksen myötä seuranneista pienistä tai suurista mullistuksista?

Iloisin terkuin
Anne

P.S. Miksi sitten en hyppää vielä täysillä yrittäjyyteen? Koska jotain taitaa olla vielä tekemättä ja annettavana oman päivätyön puolella. 🙂 Ja koska haluan rakentaa yrittäjyyttäni rauhassa ja hiljaa. Kokeillen ja oppien sitä, mihin minun kannattaa keskittyä, jotta voin palvella asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla. Kun usein menen kaasu pohjassa, on virkistävää harjoittaa omaa kärsivällisyyttä!

P.P.S. Opintovapaani mahdollistaa sen, että voin avata muutaman uuden työnohjauspaikan tammikuussa. Ota yhteyttä 040 753 7520 tai metsolanne@gmail.com, mikäli tarvitsisit työnohjaajaa!

Ajankäyttö · Tunteet ja vuorovaikutus · Työyhteisö · Voimavarat

Tuhlaatko aikaa kiireeseen?

Mitä kiire on?

Kiire on kavala vaiva työyhteisössä. Mutta mitä kiire oikeastaan on? Työterveyslaitoksen Työhyvinvointi paremmaksi -raportin mukaan (Puttonen, Hasu, Pahkin 2016, 11, 27) kiireen kokeminen on työssä yleistä. Kiire on yksi kuormittavimmista psykososiaalisista tekijöistä suomalaisessa työelämässä. Kiire on tunne, vaikka välillä se voi vaikuttaa olevan ennemmin arjen yksi ominaisuus. Kouluttajani Eeva-Liisa Tamski (2016, 148-149) kirjoittaa osuvasti kiireen olevan myös käsite, jota yhteiskuntamme tukee. Työn merkityksen korkealle nostavassa yhteiskunnassamme kiireen tunne saa meidät tuntemaan itsemme työteliäiksi, tehokkaiksi ja sitä myötä arvokkaiksi. Tamski toteaa kuitenkin myös, että kiire ei kuitenkaan ole tehokkuuden tae: kiireessä arviointikyky heikkenee, parhaat ratkaisut jäävät keksimättä ja aika saattaa kulua näennäiseen puuhasteluun ja kiireen mantran toisteluun. 

Kaikkien työssä on joskus kiirehuippuja. TTL:n raportin (Puttonen ym. 2016, 11-12) mukaan kiire, joka on kestoltaan rajattua, voi parhaassa tapauksessa jopa tehostaa työskentelyä. Tämä edellyttää sitä, että työntekijä pystyy vaikuttamaan työnsä tekemiseen ja saa tukea työyhteisöltään. Jatkuva kiireen tunne lisää kuitenkin stressiä, joka vuorostaan lisää kiireen tunnetta, ja oravanpyörä on valmis. Työn tuottavuus, työturvallisuus ja työhyvinvointi heikkenevät. Pahimmillaan työ sairastuttaa tekijänsä. “Kiireessä on se paha puoli, että se vie aikaa”, totesi osuvasti G.K. Chestertonkin.

“Aikaa ei voi hallita. Kiirettään voi.” 

Miten kiirettä sitten voidaan taklata työyhteisössä? Kiireen hallinta on ajankäytön hallintaa ja oman ajattelutavan uudistamista. Usein kiireen taustalla on monia sellaisia perussyitä, joihin työntekijä ei voi vaikuttaa, esimerkiksi niukat resurssit työn määrään nähden tai asiakkaasta johtuvat tiukat aikataulut. Kun näihin ei voida vaikuttaa, avainasemaan nousevat vuorovaikutuksellinen johtaminen, työyhteisön antama tuki ja työntekijän omat ajankäytön hallinnan keinot. (Puttonen ym. 2016, 27.)

Tämän näyttöön perustuvan tarpeen ja tiedon pohjalta olemme luoneet kollegani Petra Karisen kanssa työyhteisöille suunnatun Virta-valmennuksen. Valmennuksessa vahvistetaan työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä ja ajankäytön hallintaansa, kasvatetaan yhteisöllisyyttä työyhteisössä ja tuetaan vuorovaikutuksellista johtamista. Me uskomme siihen, että jokaisessa työyhteisössä on potentiaalia, joka voidaan valjastaa kiireen taltuttamiseen. Virta-valmennuksessa piilossa oleva potentiaali ja työntekijöiden yksilölliset vahvuudet otetaan käyttöön. 

Valmennus alkaa Työyhteisön vahvuuspäivällä (8 h), jossa tarkastellaan toiminnallisten menetelmien avulla työyhteisön vuorovaikutusta. Lisäksi tehdään näkyväksi yksilöiden vahvuuksia ja valjastetaan ne käyttöön työn arkeen. Tavoitteena on tuottava ja hyvinvoiva työyhteisö, jossa krooninen kiire on taklattu hyvällä suunnittelulla ja toimivalla työnjaolla. Vahvuuspäivästä jokaiselle työntekijälle jää käteen arjessa helposti toteutettavia ajankäytön hallinnan menetelmiä, ja tunne siitä, että omaan työhön ja kiireen kokemukseen voi vaikuttaa. Lisäksi matkaevääksi saadaan tiiviimpi vuorovaikutus ja tieto työyhteisössä olevasta osaamisesta, jonka kautta myös töiden organisointi helpottuu.

Noin kuukausi työyhteisön vahvuuspäivän jälkeen tapaamme työyhteisön esihenkilön yksilövalmennustapaamisessa (2 h). Tapaamisessa tarkastellaan, millaisia muutoksia työyhteisössä on tapahtunut ja millaisin keinoin sitä vahvistetaan entisestään. Painopiste on vuorovaikutteisessa johtamisessa ja sen kehittämisessä. 

“Jos haluat tuntea menneen, katso nykyisiä olosuhteitasi. Jos haluat tuntea tulevaisuuden, katso nykyisiä tekojasi.” -Kiinalainen sananlasku

-Anne

Lisätietoja Virta-valmennuksesta: Anne / 040 753 7520 / metsolanne@gmail.com

Lähteet:

Tamski, Eeva-Liisa 2016. Työnohjaus. Tietäjien kohtaamisia. Mikkeli: Tamski Avoin Yhtiö.

Puttonen, S., Hasu, M. & Pahkin, K. 2016. Työhyvinvointi paremmaksi. Keinoja työhyvinvoinnin ja työterveyden kehittämiseksi suomalaisilla työpaikoilla. Helsinki: Työterveyslaitos. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130787/Ty%c3%b6hyvinvointi%20paremmaksi.pdf?sequence=1&isAllowed=y