Ajankäyttö · Somevaikuttajat · Työnohjaus · Voimavarat · Yleinen · Yrittäjät

Lapsi kotona – töitä pitäisi silti tehdä: nappaa vinkit sujuvampaan työskentelyyn

Viime aikoina työnohjauksissa on puhuttu asiakkaiden kanssa paljon siitä, miten sairastelukierteet ovat kuormittaneet työtä ja sitä myöten arkea kokonaisvaltaisesti. Monissa perheissä on tänä keväänä sairastettu aiempaa enemmän. Lapsen sairastuminen on tietysti ensisijaisesti kurjaa lapsen kannalta ja vanhemman tehtävä on hoivata sairasta lasta. Kuitenkin etenkin monilla yrittäjillä ja asiantuntijatyötä tekevillä on tilanteita, joissa töitä on vain pakko tehdä – ainakin sen verran että järjestelee asioita, siirtelee tapaamisia ym. niin, että pystyy pitämään vapaata. Kukaan ei ole paikkaamassa.

Tällaisissa tilanteissa syntyy helposti riittämättömyyden tunteita: ei pysty olemaan oikein läsnä töissä eikä kotonakaan. Kokosin tähän postaukseen kahdeksan vinkkiä siihen, miten työskentelyä voi sujuvoittaa ja voimavaroja vahvistaa. Hyvät oman työn johtamisen taidot auttavat myös poikkeuspäivinä, siksi niitä kannattaa harjoitella. Nämä vinkit on tarkoitettu päiviin, jolloin lapsi ei tarvitse sairauden vuoksi jatkuvaa hoivaa.

Perhe-elämän ja työn yhteensovittaminen sairastelukierteessä voi olla todella kuormittavaa

1. Määrittele “bare minimum” ja tee se

Aloita päiväsi määrittelemällä, mikä on ehdottomasti saatava tehdyksi tänään. Mikä on tärkeää ja kiireellistä? Apuna priorisointiin voit käyttää esimerkiksi Eisenhowerin matriisia. Kun saat välttämättömät asiat tehtyä – ole tyytyväinen, olet tehnyt sen, mitä on pitänytkin. Jos joku päivä on mahdollisuus tehdä jotain enemmän, on se vain iloista bonusta. Poikkeuspäivinä muista kuitenkin, että bare minimum on tarpeeksi.

2. Suunnittele ja aikatauluta päivä ensin itsellesi

Sairaus- ja oireettomia päiviä leimaavat työnteon näkökulmasta usein jäsentymättömyys ja pirstaleisuus. “Teen vähän joka välissä” saa ainakin itselleni sen tunteen, ettei mikään asia edisty, mutten ole myöskään lapsille läsnä. Selkeät slotit eli aikavaraukset helpottavat päivän jäsentämistä ja työskentelykin tehostuu. Mitä pienemmät lapset, sitä lyhyemmät työskentelyslotit ovat realistisia. Ole ennemmin aikarealisti kuin aikaoptimisti.

3. Tee aika näkyväksi lapselle

Mitä pienempi lapsi, sitä abstraktimpi asia aika hänelle on. “Kohta, vähän aikaa, myöhemmin, pieni hetki” eivät ole mitään konkreettista vaan tuntuvat pienten varpaiden heiluttelijasta piiiiiitkältä ajalta. Lapsi turhautuu odottamiseen, aikuinen turhautuu keskeytyksiin ja aikaa kuluu moninkertaisesti siihen verrattuna, että asian saisi tehdä kerralla keskeytyksettä.

Visuaalinen ajastin tai piirretty kello auttaa lasta hahmottamaan aikaa
Visuaalisuus auttaa lasta ymmärtämään aikaa konkreettisemmin.

Eräs asiakkaani oli tehnyt lastensa kanssa seinäkellon alle paperisen kellon, johon oli merkattu tunneittain sekä lasten päivän ohjelma että äidin työskentelyajat. Lapset osaavat viisareista katsoa, paljonko aikaa omissa touhuissa on jäljellä, ja milloin on yhteisen ajan vuoro. Apuna voi käyttää myös esimerkiksi ajastinta, jossa on visuaalinen jäljellä olevan ajan näyttö.

4. Tankatkaa ensin läsnäoloa ja huomiota

Vaikka oma tehokkain työskentelyaika olisi heti aamuisin, kannattaa ennen työhön tarttumista tietoisesti pysähtyä läsnäoloon lasten kanssa. Ainakin omien lasten (3- ja 9-vuotiaat) kohdalla huomiontankkaus auttaa siinä, että esimerkiksi itsenäiseen leikkiin on lasten helpompi uppoutua sen jälkeen. Kun huomiota on saanut, sitä ei tarvitse olla niin nopeasti hakemassa lisää.

5. Rakenna puuhaa valmiiksi

Tee edellisiltana (jos mahdollista) valmiiksi junaradan alku tai nukkeleikin aloitus, järjestele legot houkuttavasti, tai asettele autot leikkimatolle odottamaan leikkijää. Iidan matkassa -blogin Iidalta olen poiminut loistavia ideoita siihen, miten lasta voi kannustaa itsenäiseen leikkiin “virittämällä leikin valmiiksi”.

Itse suosin myös sitä, että kaikki lelut eivät ole “koko ajan saatavilla”, vaan kaapista voi nostaa jotain “spesiaalia” erityispäiviä varten. Olen myös huomannut, että valtava vaihtoehtojen määrä ainakin meillä aiheuttaa vain sen, että kaikki levitetään, mutta millään ei oikein jakseta leikkiä keskittyneesti. Myös yksittäiset väritys- ja tehtäväkirjat jotka otetaan esille “vain erikoistilanteissa”, voivat tehdä lapselle vanhemman työajasta spesiaalia ja innostavaa aikaa omien puuhien parissa.

6. Entä se ruutuaika?

Tiedän, että tämä aihe herättää monenlaisia tunteita ja ajatuksia. Monet meistä kokevat huonoa omaatuntoa ja syyllisyyttä siitä, että lapset viettävät paljon aikaa ruudun äärellä. Oma taktiikkani on seuraava: ensin pyritään käymään läpi muut leikki- ja puuhavaihtoehdot. Sitten on vuorossa telkkari- tai kännykkäaika. Jos on aamusta jotain todella akuuttia tehtävää tai lapsen vointi on kurja, saattaa aamu alkaa ruudun ääressä. Sairauspäivinä ruudun äärellä voi kulua normaalia pidempiä aikoja, mutta normaalitilanteessa tuota aikaa voi “ottaa takaisin” vaikka ruuduttomien päivien muodossa. Joskus on ookoo mennä auki ei-sieltä-missä-aita-on-matalin vaan sieltä, mistä portti on auki.

Työskentelen myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton mediakasvatuskouluttajana, ja usein vanhempainilloissa minulta on kysytty, mikä on sopiva määrä ruutuaikaa minkäkin ikäiselle lapselle. Tämä on kuitenkin todella yksilöllistä ja yleispäteviä aikamääreitä ei voi antaa. Tärkeämpää kuin minuutteja on seurata lapsen kokonaishyvinvointia: täyttyykö lapsen uni- ja lepoaika, tuleeko muuta touhua päivän aikana (ja normalitilanteessa liikuntaa), onko lapsi hyväntuulinen ja onko hänen helppo myös irroittautua laitteiden äärestä. Tärkeää on kiinnittää huomiota siihen, että lapsen kuluttama mediasisältö on turvallista ja lapsen ikätasolle sopivaa. Tulee myös muistaa, että digitaalinen media tuo mukanaan paljon hyvää ja lapset oppivat sen myötävaikutuksena monia hyviä taitoja.

7. Kiinnitä huomiota palautumiseen

Silloin, kun meillä on paljon stressiä ja kuormitusta, on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota palautumiseen. Pyri lisäämään päivään itsellesi pieniä, hyviä tekeviä asioita. Panosta uneen (toisinaan helpommin sanottu kuin tehty!), ja tee asioita, joista tiedät sinulle tulevan hyvää mieltä ja iloa.

Tee tietoinen paluu normaaliin. Toisinaan hermostomme jää stressaavan ajanjakson jälkeen ylivirittyneeseen tilaan, ja käymme ylikierroksilla, vaikka tilanne olisikin jo tasoittunut. Kuuntele kehoasi ja sen tuntemuksia, ja hae tasausta hermostollesi esimerkiksi luonnosta tai tietoisen läsnäolon harjoitteista.

8. Hyväksy tilanne ja muista “bare minimum”

Vaikka suunnittelisit, tekisit aikataulut lapselle näkyväksi, rakentaisit valmiiksi Euroopan korkeimman Lego-tornin ja pahvilaatikoista sukellusveneen, asiat voivat silti mennä päin mäkeä. Keskeytykset ovat todennäköisiä ja riittämättömyyden tunnetta ei pääse pakoon. Minua auttaa näissä tilanteissa se, että otan niistä nousevat tunteet – myös sen riittämättömyyden – vastaan, annan niiden olla ja myös mennä. Hyväksyn, että tällaiset tilanteet ovat kaukana ideaalista, mutta toisenlaisiakin aikoja tulee vielä. Juuri nyt riittää bare minimum.

Toivottavasti näistä vinkeistä oli sinulle apua!

Jos kaipaat apua arjen ja työn yhdistämiseen niin poikkeus- kuin normaalitilanteissa, varaa maksuton työnohjaustarpeen kartoitus. Työnohjauksesta saat apua akuutteihin tilanteisiin ja työn haltuunottoon, mutta myös pidemmällä tähtäimellä omannäköisen unelmien työarjen rakentamiseen.

Halauksin ja lempeyttä kevääseen toivottaen,
Anne

Somevaikuttajat · Voimavarat · Yrittäjät

Somevaikuttaja Tinna Pehkonen kokeili Voimavarahuoltamo™-valmennusta

”Lyhyessä ajassa sain tosi paljon irti”

Somevaikuttaja Tinna Pehkonen, @tinnahenriikka, päätti hypätä mukaan Metsolannen Voimavarahuoltamoon™ aloitellessaan kevytyrittäjyyttä ja ammatillisia someyhteistöitä. Tinnalla ei ollut kokemusta yrittäjyydestä, ja itsensä johtaminen tuntui haastavalta. Hän kaipasi työkaluja ja näkemystä kokonaisuuden hallintaan.

”Voimavarahuoltamo™ oli tosi hyvä just siihen hetkeen, kun aloittelin ja opettelin yrittäjäelämää. Minulla oli paljon haasteita siinä, kuinka saisin aikataulutettua omaa tekemistä, ja valmennuksesta sain siihen tosi paljon apuja”, Tinna iloitsee. Tinna kuvailee Voimavarahuoltamon™ valmentaja Annea luotettavaksi ja maanläheiseksi ihmiseksi, jonka kanssa oli helppoa jutella avoimesti kaikesta. Anne auttoi kasvattamaan Tinnan ammatillista itsetuntoa ja antoi erilaisia työkaluja myös stressinhallintaan, joka onkin yksi isoista haasteista yrittäjän taipaleella.

Tinna Pehkonen sai Voimavarahuoltamosta vahvistusta ammatti-identiteettiinsä ja yrittäjyytensä.
Tinna Pehkonen sai Voimavarahuoltamosta vahvistusta ammatti-identiteettiinsä ja yrittäjyytensä. Kuva: Alexandra Malanin

”Minulla on vahvuuksia tosi paljon, ne piti vain kaivaa esiin”

Voimavarahuoltamossa™ sukellettiin Tinnan ammatillisen itsetunnon syövereihin ja kaivettiin esiin vahvuuksia, jotta niitä pääsee hyödyntämään koko potentiaalissaan. Heikkouksiakin löytyi, ja niitä yhdessä työstettiin niin, etteivät ne ole kasvun esteinä. ”Aikaisemmin saatoin tehdä kuusi tuntia putkeen töitä, enkä muistanut edes syödä. Anne muistutti taukojen ja levon tärkeydestä. Yhdessä suunnittelimme työviikon, joka palvelee juuri minua ja minulle parhaalla mahdollisella tavalla”, pohtii Tinna yhteistyön vaikutuksia omaan työhönsä.

Tinna ajattelee valmennuksen olleen kokonaisuutena todella tarpeellinen. Tärkeimmäksi hän kokee ammatillisen itsetunnon kohoamisen ja kaivatun taidon suunnitella töitä sekä lepohetkiä. Tinna kertoo valmennuksen nostaneen esiin vahvan fiiliksen – kyllä mä tähän pystyn!

Valmennuksen tulokset yllättivät

Voimavarahuoltamon™ loppuvaiheessa oli aika katsoa taaksepäin ja pohtia, millaisia tuloksia on
syntynyt. Anne oli tehnyt koko yhteistyön ajalta seurantaa aina lähtötilanteesta maaliin asti.
”Valmennuksen lopuksi Anne näytti listan tavoitteista ja katsottiin, missä asioissa oli tapahtunut kehitystä – ja niitä oli valtavasti! Lyhyessä ajassa sain valmennuksesta tosi paljon irti ja kehityin monissa asioissa”, Tinna summaa Voimavarahuoltamon tuloksia.

Tinna suosittelee Voimavarahuoltamoa™ sellaisille somevaikuttajille, jotka haluavat tehdä työtä ammattivaikuttajina.


”Anne oli ihana ja hänen kanssaan oli tosi ihana työskennellä!”

– Tinna Pehkonen

Teksti: Emmi Lemmetty-Garcia. Kuva: Alexandra Malanin

Voimavarahuoltamo™ on yhdessä yrittäjien ja somevaikuttajien kanssa kehittty yksilövalmennus, jossa vahvistetaan asiakkaan voimavaroja ja sujuvoitetaan arkea. Yksilöllisesti räätälöitävä valmennus kestää 1-2 kuukautta. Prosessin aikana kartoitetaan tämänhetkinen tilanne, asetetaan tavoitteet ja etsitään yhdessä keinoja ja rutiineja, joilla valmennettava pääsee kohti tavoitteitaan. Valmennus sopii heille, jotka kokevat arjessaan kuormitusta ja kaipaavat terapiaa kevyempää tukea, mutta jotka eivät koe perinteisiä hyvinvointivalmennuksia omakseen. Lue lisää täältä!

Oman valmennuksesi voit varata Annelta 040 753 7520 tai anne@metsolanne.fi.

Metsolannen maatuska työn mummolasta
Somevaikuttajat · Työnohjaus

Somevaikuttajakin tarvitsee työnohjausta

Somevaikuttaja on alttiina loppuunpalamiselle

Manifeston julkaisema Somevaikuttaja 2019 -barometri kertoo, että samalla kun somevaikuttaminen on ammattimaistunut (105 vastaajasta 60 % toimii yrittäjinä), yhä useampi pohtii sen lopettamista. Barometri kertoo, että lähes kolmannes vastaajista oli edellisvuoden aikana harkinnut kanavansa lopettamista. Syyt, jotka lopettamisajatusten takana korostuvat, ovat somemaailman uuvuttavuus, ajanpuute sekä ansaintamallin haastavuus.

Väitöskirjatutkija Hanna Reinikainen toteaa Ylen artikkelissa, että sosiaalinen media kuluttaa, koska somessa tapahtuu jatkuvasti, ja ajan henki on se, että koko ajan pitäisi olla ihmisten saatavilla. Paine laadukkaan sisällön tuottamisesta on kova ja työhön kuuluu paljon sellaista, jonka tekeminen vie paljon aikaa, muttei näy ulospäin. Reinikaisen mukaan kaupallisia yhteistöitä tekevät somevaikuttajat joutuvat myös melkoiseen ristipaineeseen yritysten ja seuraajien vaatimusten välillä. Somevaikuttajan elämä on julkista ja näin ollen altista kriittiselle arvostelulle. Ihmiset kommentoivat asioita joko nimellään tai anonyymisti hyvinkin kärkkäästi ja monen kohdalla voidaan puhua jopa kiusaamisesta.

Työnohjauksesta tukea työhyvinvointiin ja työn kehittämiseen

Kun ajatellaan somevaikuttajan työn erityispiirteitä, työnohjauksen keinoin voidaan käsitellä esimerkiksi erilaisten kommenttien herättämiä tunteita ja työn aiheuttamaa tunnekuormaa. Koska somevaikuttajan työ koostuu monista erilaisista palasista, voidaan työnohjauksen avulla selkeyttää sitä, millaisista prosesseista työ oikein koostuukaan, mikä on tärkeintä ja miten työhön käytetty aika kannattaa jakaa, jotta se olisi kannattavinta niin hyvinvoinnin kuin taloudenkin kannalta. Tärkeää on myös etsiä ohjattavan voimavaroja ja vahvuuksia sekä palautumisen paikkoja ja keinoja. Voimme yhdessä pohtia sitä, miten työtä voi ja kannattaa rajata. Yhteistyökumppaneiden, seuraajien ja oman itsen välisiä arvoristiriitoja päästään ratkaisemaan arvotyöskentelyn kautta. Sen myötä myös somevaikuttajan ammatillinen identiteetti vahvistuu.

Mitä työnohjauksessa tapahtuu?

Työnohjaus on yleensä vähintään vuoden mittainen tavoitteellinen prosessi, jossa tähdätään tulevaisuuteen ja työn kehittymiseen. Pitkin matkaa arvioidaan, mihin suuntaan työ kehittyy suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Tällä hetkellä kaikki tekemäni työnohjaus tapahtuu etänä, 3-4 viikon välein tapahtuvissa noin 1-1,5 tunnin mittaisissa puhelinkeskusteluissa.

Omana tavoitteenani on kehittyä Suomen parhaaksi somevaikuttajien työnohjaajaksi. Työnohjaustilanteessa minä olen ohjaamisen ja prosessien osaaja, somevaikuttaja puolestaan oman työnsä asiantuntija. Työnohjauksessa pääsee peilaamaan ja reflektoimaan työtään jonkun sellaisen ulkopuolisen kanssa, jolla ei ole suoria vastauksia, mutta joka osaa kysyä oikeita kysymyksiä. Omassa työssäni minulle tärkeintä on empatia ja aito kohtaaminen sekä voimavara- ja ratkaisukeskeisyys. Työnohjaus on aina luottamuksellista ja lähtee ohjattavan yksilöllisistä tarpeista. Mikäli sinulla on tarvetta työnohjaukselle, ota rohkeasti yhteyttä.

Lue lisää työnohjauksesta täältä!

Lämmöllä,
Anne

040 753 7520
metsolanne@gmail.com
http://www.metsolanne.fi

Lähteet: Yle 2019:  Tuore kysely: Joka kolmas somevaikuttaja harkinnut lopettamista – bloggaaja Jenni Rotonen: “Olin lähellä totaalista loppuunpalamista” https://yle.fi/uutiset/3-10951986

Manifesto 2019: Manifeston Somevaikuttaja 2019 -barometri on julkaistu https://manifesto.fi/manifeston-somevaikuttaja-2019-barometri-on-julkaistu/