Ajankäyttö · Somevaikuttajat · Strategia · Työnohjaus · Voimavarat · Yleinen · Yrittäjät

Yksinyrittäjän strategia osa 1: Strategiapäivät hotellissa

Kaupallinen yhteistyö & alekoodi: Solo Sokos Hotel Paviljonki

Vietin marraskuun alussa Metsolannen strategia- ja kehittämispäiviä Jyväskylän upeassa Solo Sokos Hotel Paviljongissa. Minulla on toisinaan tapana varata yönseutu hotellissa yritykseni kehittämistyöhön ja työhyvinvointiani edistämään. Kun tekee töitä pääasiallisesti kotona, uudenlainen ympäristö ruokkii luovuutta ja edesauttaa keskittymistä aivan uudella tavalla. On myös ihanaa, kun saa paneutua työhön siten, että joku muu hoitaa esimerkiksi ruoanlaiton. Paviljonki tarjoaa tähän upeat puitteet.

Solo Sokos Hotel Paviljonki huone
Hotellihuone tarjoaa kotona työskentelevälle rauhaa ja luovuuden mahdollisuuksia.

Tämän syksyn strategiapäivillä reflektoin kuluneen vuoden strategian toteutumista, loin Metsolannen ensi vuoden strategian, päivitin markkinointisuunnitelman ja tein rauhassa verkkokurssimateriaaleja. Lisäksi olin varannut aikaa hemmotteluun lähialueen pienyrityksistä.

Suunnittele ja valmistele kehittämispäivien ohjelma etukäteen

Yksi tärkeimmistä asioista yksinyrittäjän kehittämispäivissä – oli aiheena mikä tahansa – on mielestäni etukäteissuunnittelu ja -valmistelut. Jotta työskentely olisi hedelmällistä, mieti, mihin haluat keskittyä ja kuinka paljon sille on hyvä varata aikaa. Kerää valmiiksi pohjamateriaalia, tee mind mapeja tai muistilistoja ja valitse valmiiksi esimerkiksi markkinoinsuunnitelmaan pohja. Näin olet jo valmiiksi virittäytynyt aiheeseen, eikä kaikkea tarvitse aloittaa nollasta. Esimerkiksi omaa strategiaani varten olin jo kerännyt ideoita ja ajatuksia esimerkiksi tavoitteiden suhteen. Kehittämispäivillä noista ideoista ja ajatuksista tiivistyi visuaalinen strategiapaperi tavoitteineen ja toimenpiteineen.

Metsolanne Anne Hämäläinen strategia
Strategiatavoitteiden työstöä

Omien strategiapäivieni ohjelma:

tiistai 9.11.
13.00 Tutustuminen Crazy Town -yritysyhteisöön
14.45 Kirjautuminen hotelliin
15.00 Vuoden 2021 strategian arviointi
16.00 Vuoden 2022 strategia: tavoitteet, mittarit & toimenpiteet
18.00 Illallinen Trattoria Aukiolla hotellin alakerrassa
20.00 Hemmotteluhetki kauneushoitolassa
21.30 Luovuuspuolituntinen: tulevan vuoden kuukausi-/viikko”työvuorolistan” suunnittelu

keskiviikko 10.11.
8.00 Aamiainen & happihyppy
9.30 Sähköpostit ja pari pientä sälähommaa
10.00 Markkinointisuunnitelman päivitys
11.30 Lounas
12.15 Verkkokurssimateriaalien luominen
14.30 Hemmotteluhetki kauneushoitolassa

Solo Sokos Hotel Paviljonki on työmatkaajan ykkösvalinta

Minulle oli varattu upea huone Solo Sokos Hotel Paviljongin 7. kerroksesta. Yksinkertaisen kaunis, maanläheinen sisustus harkittuine yksityiskohtineen oli täydellinen työympäristö minulle. Rauhallinen huone ja maisemat keskustaan ja Jyväsjärvelle ruokkivat luovuuttani. Näin perheenäidin näkökulmasta tiivis, iltaan asti jatkuva luova työskentely ja yksin rauhassa syöminen tuntuivat lähes retriitiltä.

Solo Sokos Hotel Paviljonki huone
Vaikka viihdyn työn mummolassa, nautin paljon huoneen harmonisesta sisustuksesta.

Söin illallisen hotellin alakerrassa sijaitsevassa Trattoria Aukiossa. Italialaistyylinen Trattoria on yksi suosikkiravintoloistani Jyväskylässä, eikä pettänyt odotuksiani tälläkään kertaa. Ruoka on joka kerta taivaallista (kokkipuolisoni allekirjoittaa tämän!), ravintolan tunnelma samaan aikaan rento sekä tyylikäs ja henkilökunta ihanan ystävällistä ja palvelualtista. Trattoriassa viihtyy niin yksin työmatkalla oleva, perheen tai kavereiden kanssa iltaa viettävä tai vaikka romanttista illallista rakkaan kanssa kaipaava.

Trattoria Aukio valkosipulietanat
Trattoria Aukio tarjoaa herkkuja kaikille aisteille.

Illallisen jälkeen kävin vielä rentouttavassa kasvohoidossa läheisessä kauneushoitolassa. Takaisin hotellille saavuttuani suunnittelin sängyllä loikoillen tulevan vuoden työaikaraamejani ja ennen nukkumaan menoa vain lepuutin silmiäni iltaöisessä kaupunkimaisemassa ja nautin yksinolosta.

Myöhäinen huoneenluovutus mahdollistaa rauhassa työskentelyn

Toinen päivä alkoi aamiaisella hotellin toisessa kerroksessa sijaitsevassa aamiaishuoneessa, jonka ehdottomasti parhaita puolia on se, että tilassa on hyvä sisustus ja akustiikka. Vaikka paikalla olisi paljon väkeä, on tunnelma aina silti rauhallinen. Ehdotonta plussaa on aamiaisen laaja valikoima, myös arkena. Tarjolla on kaikkea maistuvaa ja tuoretta, terveellisestä höttöherkkuihin. Mukana on paljon lähituottajien antimia (esim. mansikka-raparperimehu on maailman parasta), mikä ainakin itseäni ilahduttaa suuresti. Kaiken kruunaa pöytään tarjoiltu toiveiden mukainen tee tai kahvi.

Sokos hotel paviljonki aamiainen
Aamiaisella tarjolla oli mm. tuorepuuroa, juustoa ja keksejä.

Koska minulle oli varattu huone myöhäisellä luovutusajalla (suosittelen tätä lämpimästi!), sain työskennellä hotellihuoneessani pitkälle iltapäivään.  Ennen huoneen luovuttamista olin saanut päivitettyä markkinointisuunnitelmani ja edistettyä verkkokurssimateriaalia. Lähtiessäni viivähdin vielä tunnin toisessa läheisessä kauneushoitolassa, jonne olin varannut hieronta- ja hemmotteluajan.

Alekoodi Jyväskylän Sokos hotelleihin

Sokos hotel paviljonki aamiainen
Aamiaisella tarjolla oli mm. tuorepuuroa, juustoa ja keksejä.

Kokonaisuudessaan strategiapäivät olivat onnistunut kokonaisuus, eikä vähiten sen takia, että sain keskittyä kehittämistyöhön poissa kotiympyröistä, huolehdittuna ja hemmoteltuna. Sen vuoksi haluammekin tarjota yhdessä Jyväskylän Sokos Hotellien kanssa sinulle mahdollisuuden tähän samaan:

Koodilla BMETSOLANNE
saat marraskuun 2021 loppuun saakka varattua hotellihuoneen
aikavälille 1.12.2021-31.1.2022 seuraavasti:

Solo Sokos Hotel Paviljongista
Yhden tai kahden hengen Solo-huone 100 €

Original Sokos Hotel Alexandrasta
Yhden tai kahden hengen Standard-huone 90 €   

Tällä hetkellä (19.11.) normaalihinnat ko. huoneille 1.12.-31.1. näyttivät pikaisella tutkimisella vaihtelevan Paviljongissa 142-166 € välillä ja Alexandrassa 136-166 € välillä, joten tähän tarjoukseen kannattaa tarttua!

Haluatpa sitten kehittää yritystoimintaasi, irroittautua hetkeksi arjesta yksin tai kaverin kanssa tai karata lemmenlomalle vuoden pimeimpään aikaan, voin suositella molempia näistä hotelleista. Molemmat sijaitsevat lähellä Jyväskylän matkakeskusta, joten junalla ja bussilla pääsee myös nauttimaan hotellin lakanoista ja ihanasta aamupalasta!

Varaukset osoitteessa www.sokoshotels.fi

Työnohjausasiakkaani saavat minusta kanssakulkijan myös strategiatyöhön. Lue lisää työnohjauksesta täältä! Miten sinä kehität yrityksesi toimintaa ja pidät yllä työhyvinvointiasi?

solo sokos hotel paviljonki
Naapuritalon seinässä onnellinen strategiatyöläinen!

Ihanaa viikonloppua toivotellen
Anne

Tämä postaus on osa postaussarjaa, joka käsittelee yksinyrittäjän strategiatyöskentelyä. Usein kirjoissa ja kansissa olevat ja myytävät strategiamallit, -palvelut ja -prosessit ovat niin suurellisia ja monimutkaisen tuntuisia, että niitä tuntuu vaikealta lähteä skaalaamaan yksinyrittäjän tarpeita vastaavaksi. Kuitenkin strategiatyöskentely on avainasemassa kun yritystoimintaa kehitetään. Tässä postaussarjassa avaan sitä, miten yksinyrittäjä voi tehdä strategiatyöskentelyä itselleen sopivalla tavalla.

Yleinen

Ajankäytön valmentajan kalenteri, osa 1: vuosisuunnitelma 2021

Tämän postaussarjan myötä pääset kurkistamaan, miten minä yrittäjänä ja opiskelijana suunnittelen omaa ajankäyttöäni. Tämä ensimmäinen osa valottaa vuosisuunnitelmani 2021 tekoa. Tervetuloa mukaan!

Marraskuun puolivälissä tulevan vuoden kalenteriini alkaa tipahdella merkintöjä. Samalla on hyvä aika suunnitella vuotta kokonaisvaltaisesti. Perheemme on uuden elämäntilanteen äärellä minun siirtyessäni vanhempainvapaalta opintovapaalle. Samalla kuopuksemme aloittaa päiväkodissa 11-15 päivänä kuukaudessa. Minä opiskelen vuoden aikana kolmessa eri paikassa. Kouluttaudun työnohjaajajaksi Kuopiossa ja ammatilliseksi opettajaksi (AmO) JAMKin opettajakorkeakoulussa. Helmikuussa aloitan tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnon opinnot Jyväskylän Gradialla. Opinnot ovat monimuoto- ja verkko-opintoja. Kontaktipäiviä tulee kaikista yhteensä 4-5 kuukaudessa. Opettajaopinnot saan näillä näkymin valmiiksi keväällä, toiset vuoden lopussa.

Minulla ei ole vielä uutta paperikalenteria. Aloitan suunnittelun tulostamalla kuukausinäkymät netistä. Ennen kuin alan tekemään kalenteriin merkintöjä, teen erilaisia laskelmia. Paljonko on minimimyyntitavoitteeni kuukaudessa? Paljonko on isompi toivemyyntitavoitteeni? Kuinka monta työnohjausprosessia minulla tulee pyöriä? Kuinka montaa valmennusta, koulutus- tai tyhypäivää minun tulee tavoitella? Ja kuinka monta on mahdollista ottaa, huomioiden perhe ja opiskelut? Olen jostain syystä tosi kotonani tällaisessa tavoitteet-mahdollisuudet-toimenpiteet-palapelin pyörittelyssä. Huomaan motivoituvani aivan eri tavalla, kun yhtäkkiä palaset alkavat loksahdella kohdalleen. Luvut alkavat tuntua realistisilta ja tavoitteet kirkkaammilta. Selkeys tuo rauhaa, turvallisuuden tunnetta ja päättäväisyyttä.

Ennen vuosikalenteriin tarttumista luon paperille unelmakuukauden, johon hahmottelen, miten kuopuksen hoitopäivät voisivat sijoittua kuukausitasolla. Tavoitteena on saada hänelle mahdollisimman selkeä rutiini ja riittävästi vapaata. Samalla pyrin huomioimaan sen, että saisimme yhteistä aikaa myös esikoisen sekä puolison kanssa, aikaa koko perheen voimin, ja että esimerkiksi harrastusmenot rullaisivat hyvin. Unelmakuukaudessani olen viikonloput ja maanantait vapaalla. Kuopus on hoidossa pääsääntöisesti tiistaista perjantaihin (koulupäiväni ovat usein to-pe). Kuukauden viimeisen torstain ja perjantain sekä kuukauden ensimmäisen tiistain toivon myös olevan mahdollisuuksien mukaan vapaana.

Unelmakuukausi, AH tarkoittaa kuopuksen hoitopäivää

Sitten tartun vuosikalenteriin. Ensin kirjaan kalenteriin jo tiedossa olevat menot, kuten omat koulujen kontaktipäivät koko vuodelle. Merkitsen oranssilla niiden olevan kuopuksen hoitopäiviä. Seuraavaksi viivaan yli vihreällä päivät, jotka haluan olla lomalla / vapaalla. Merkitsen jo ehdottoman vapaiksi esimerkiksi kesäloman, lasten synttäriviikonloput, hääpäivän sekä pääsiäisen ja juhannuksen tienoille muutaman ylimääräisen arkivapaan. Itsensä kanssa sovituista vapaista on helpompi pitää kiinni, kun ne on sopinut hyvissä ajoin. Minulla on taipumus innostua kaikesta vähänkään mielenkiintoisesta, ja olen todennut, että oman ja läheisten hyvinvoinnin kannalta työtä ja vapaa-aikaa kannattaa rajata tietoisesti ja systemaattisesti etukäteen.

Ensi vuonna tavoitteenani on pitää huolta myös siitä, etten kalenteroi päiviä liian täyteen ja pidän kiinni esimerkiksi lounastauosta joka päivä. Tampereen yliopiston tutkimus nimittäin osoittaa säännöllisen lounastauon lisäävän tarmokkuutta ja vähentävän uupumusasteista väsymystä. Sen vuoksi olen päättänyt ottaa käyttöön “päivä täysi” -merkinnän. Pinkillä yliviivaan ne päivät, joihin ei ole järkevää sovitella enää yhtään ohjausta tai puhelinpalaveria. Tällä keinolla myös näen esimerkiksi työnohjausaikoja sopiessani suoraan sen, millä päivillä on vielä tilaa.

Entä se unelmakuukausi ja ne vapaat maanantait? Odotan vielä tietoa opetusharjoitteluni päivämääristä. Kunhan ne selviävät, yliviivaan vihreällä kaikki mahdolliset maanantait ainakin kevään osalta. Satunnaisiin viikonloppuihin tiedän ajoittuvan töitä tai opiskelua, mutta oleellista on pitää huoli siitä, että ne ovat ennemminkin poikkeuksia kuin sääntöjä. Seuraavaksi nämä vuosisuunnitelman merkinnät siirtyvät paperikalenteriini. Kuukausien, viikkojen ja päivien suunnitelmat tarkentuvat, mitä lähemmäs niitä mennään. Seuraavassa tämän sarjan postauksessa pääsetkin näkemään, millaisen kustomoidun kalenterin tilasin itselleni, ja miten suunnittelen ajankäyttöäni kuukausitasolla!

Jokaisen tilanne, tarpeet ja kalenteri ovat aina yksilöllisiä. Harvan yrittäjän tai muuta itsenäistä työtä tekevän kalenteri myöskään on kiveen kirjoitettu vuotta etukäteen. Ei myöskään minun. Uskon kuitenkin siihen, että suunnittelu kannattaa. Uskon siihen, että hyvällä oman työn johtamisella ja ajankäytön suunnittelulla on mahdollista lisätä vapaa-aikaansa, palautumistaan ja myös työnsä tuottavuutta. Priorisointi ja omiin arvoihin peilaaminen ovat tärkeitä työkaluja ajankäyttöä suunniteltaessa. Tärkeää on myös löytää omaa ajankäytön suunnittelua palvelevat käytännöt ja kalenterityökalut.

Mukavaa uutta viikkoa toivotellen,
Anne

P.S. Olisiko mukava aloittaa uusi vuosi selkein sävelin? Mikäli tarvitset apua vuoden 2021 kalenterin kanssa, ota yhteyttä ja pyydä tarjous neljän (4) tunnin henkilökohtaisesta suunnittelupäivästä, jossa voimme katsoa sinunkin vuosisuunnitelmasi ja kalenterityökalusi kuntoon! Aikoja on vielä muutamia jäljellä viikolla 50. 🙂

Opiskelu · Tunteet ja vuorovaikutus · Työnohjaus · Työyhteisö · Voimavarat · Yrittäjät

Työnohjaus made me do it: 2021 uutta alaa opiskelemaan!

Hain työnohjaajakoulutukseen, koska olen itse saanut valtavasti apua työnohjauksesta työurani aikana. Olen nuoriso- ja sosiaalialan töissäni vuosien varrella ollut niin yksilö-, ryhmä- kuin yhteisötyönohjauksessa. Se on ollut monin tavoin hyödyllistä. Yksilötyönohjauksissa oman työn tavoitteellisuus ja selkeys ovat lisääntyneet. Olen saanut purkaa tunteitani ja ajatuksiani. Olen saanut käsitellä haastavia ajanjaksoja ja uhkaavia tilanteita. Työ on tuntunut vähemmän kuormittavalta, olen oppinut rajaamaan sitä paremmin ja oman työn peilaamisen kautta kasvanut ammattilaisena.

Ryhmätyönohjauksissa minä ja työkaverini olemme tulleet tietoisiksi myös toisten työtehtävistä ja vahvuuksista. Yhteinen perustehtävä on kirkastunut. Yhdessä työnohjaajan kanssa on pystytty turvallisesti puhumaan vaikeistakin asioista. Vuorovaikutus on parantunut ja yhteiset tavoitteet, pelisäännöt ja käytännöt on saatu sovittua. Tämän kaiken myötä työn vaikuttavuus on lisääntynyt: ihmiset, joita varten olemme työtä tehneet, ovat saaneet enemmän aidosti tarvitsemiaan mahdollisuuksia ja apuja oikeampaan aikaan.

Työnohjaus kehittää työtä

Opinnot ja toto

Työnohjaajaopintoihimme kuuluu totoa, eli työnohjauksen työnohjausta. Se on ryhmämuotoista ja tapahtuu kerran kuukaudessa. Me kaikki kaksitoista opiskelijaa olemme jokainen omanlaisiamme työnohjaajia. Toisten reflektoidessa omaa tekemistään saa ideoita ja ajatuksia omaankin työnohjaajan työhön. On myös ollut helpottavaa huomata, etten ole ainoa, joka kokee epävarmuuden tunteita työnohjaajaksi kasvaessaan. Uskonkin, että – alasta riippumatta – itsenäistä työtä tekeville ryhmätyönohjaus samankaltaista työtä tekevien kanssa tarjoaa hyvän väylän vertaisuuteen, tunteiden tuuletukseen ja yhdessä oppimiseen.

Vertaistuellisiin sparrausryhmiin nähden ryhmätyönohjauksen etu on mielestäni se, että työnohjaajan ollessa vetovastuussa, jokainen ryhmän jäsen on tasa-arvoisessa asemassa ja saa luvan rauhassa sukeltaa osallistujan rooliin. Työnohjaaja huolehtii aikataulusta, keskustelun etenemisestä ja siitä, että kaikki saavat äänensä kuuluviin. Työnohjaaja myös haastaa ja nostaa keskusteluun erilaisia näkökulmia, jotka puolestaan voivat synnyttää uudenlaisia oivalluksia ryhmän jäsenissä. Ja kas näin, työ ja hyvinvointi kehittyvät! 🙂

Minä yrittäjänä työnohjauksessa

Ryhmä-toton lisäksi olen halunnut päästä myös yksilötyönohjaukseen. Tapaamme lempeän ja viisaan työnohjaajani kanssa noin neljän viikon välein etänä puhelimitse, ja juttelemme tunnin kerrallaan. Ja miten mahtavaa se onkaan ollut! Yksilötyönohjauksessa minulla on lupa puhua ja jäsentää kaikkia työnohjaukseen, valmennukseen ja yrittäjyyteen sekä omaan ammatillisuuteen, kasvuun ja tulevaisuuteen liittyviä ajatuksiani ja kysymyksiäni. Saan olla kesken ja ihmeissäni, ja peilata yhdessä ammattilaisen kanssa niin huonosti kuin hyvin menneitä asioita. Pikkulapsiarjen ja yrittäjyyden yhdistäminen ei aina ole yksinkertaista. Työnohjaus tukee työni arkea ja jäsentää käytännön asioita siinä. Puhelinohjaus toimii minulla hyvin. Se myös säästää aikaa, kun ei tarvitse matkustaa minnekään.

Usein asiat jäsentyvät ja ratkaisut alkavat löytyä jo siinä vaiheessa, kun vain puhun niitä ääneen. Työnohjaajan kysyessä syventäviä kysymyksiä, asioita tulee katseltua myös sellaisilta kanteilta, joita ei itse tule ajatelleeksi. Monimutkaisilta tuntuneet solmut aukeavat kuin itsestään.

Olen harjoitellut tietoista oman työn reflektointia jo toistakymmentä vuotta, kiitos Diakin sosionomiopintojen. (Kerrottakoon tässä kohtaa, että minä olin vuonna se opiskelija, joka kovaan ääneen ensimmäisen lukukauden [ammattiin oppimisen perusteet] aikana marmatti, että “eikö me täällä tehdä mitään muuta kuin reflektoida, miten tämä muka auttaa meitä työn tekemisessä, minä haluan päästä opiskelemaan oikeasti tähän ammattiin!“ 😀 Myöhemmin olen onneksi oppinut, että oman työn tietoinen peilaaminen on tärkeimpiä työkaluja työssä kuin työssä). Vaikka osaan ohjata toisia, sekä johtaa ja reflektoida omaa työtäni, en osaisi ikinä työnohjata itseäni niin hyvin kuin työnohjaajani sen tekee. Työnohjauksessa minä, jonka tehtävä normaalisti on kuunnella, saan puhua ja purkaa. Usein asiat jäsentyvät ja ratkaisut alkavat löytyä jo siinä vaiheessa, kun vain puhun niitä ääneen. Työnohjaajan kysyessä syventäviä kysymyksiä, asioita tulee katseltua myös sellaisilta kanteilta, joita ei itse tule ajatelleeksi. Monimutkaisilta tuntuneet solmut aukeavat kuin itsestään.

Yksi työnohjauksen vahvuuksista on se, että se on aina pitkäkestoinen oppimisprosessi. Tärkeää on etenkin se, mitä tapahtuu työnohjaustapaamisten välissä. Huomaan, että usein työnohjauksessa puhuttujen asioiden käytäntöön vienti alkaa tapahtua nopeammin kuin mitä se muuten tapahtuisi. Priorisointi on helpompaa. Myös sellaiset toiveet ja haaveet, joista on puhuttu ehkä vain sivulauseissa, alkavat muuttua tavoitteiksi, joita kohti alan edetä kuin huomaamatta.

Yksi esimerkki viimeksi mainituista on se, että vähän itsellenikin yllättäen jään ensi vuodeksi opintovapaalle palkkatyöstäni, kahden vuoden perhevapaiden jatkoksi. Haaveissani on viiden vuoden sisällä täysipäiväinen yrittäjyys, ja nyt minulle avautuu mahdollisuus kehittää itseäni ja yritystäni sekä “testata yrittäjän arkeani” samalla, kun perheemme pienimmäinen saa pehmeän laskun varhaiskasvatukseen. Keväällä viimeistelen ammatillisen opettajan opintoni. Työnohjaajakoulutus jatkuu aina ensi vuoden loppuun saakka.

Lisäksi olen saanut Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnon opiskelupaikan Gradialta. Opinnot alkavat helmikuun alussa ja olen niistä innoissani! Pääsen kehittämään itseäni, yritystäni ja Metsolannen Yrittäjän työvuorolista -konseptiani. Lisäksi saan brändäyksen, markkinoinnin, palvelumuotoilun ja tuotekehitystyön täsmäosaamista myös asiakkaitani varten. Uskonkin että tämä koulutus realisoituu parempana palveluna asiakkailleni. En malta odottaa, mitä tuleva vuosi tuo tullessaan!

Onko sinulla kokemusta työnohjauksen myötä seuranneista pienistä tai suurista mullistuksista?

Iloisin terkuin
Anne

P.S. Miksi sitten en hyppää vielä täysillä yrittäjyyteen? Koska jotain taitaa olla vielä tekemättä ja annettavana oman päivätyön puolella. 🙂 Ja koska haluan rakentaa yrittäjyyttäni rauhassa ja hiljaa. Kokeillen ja oppien sitä, mihin minun kannattaa keskittyä, jotta voin palvella asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla. Kun usein menen kaasu pohjassa, on virkistävää harjoittaa omaa kärsivällisyyttä!

P.P.S. Opintovapaani mahdollistaa sen, että voin avata muutaman uuden työnohjauspaikan tammikuussa. Ota yhteyttä 040 753 7520 tai [email protected], mikäli tarvitsisit työnohjaajaa!

Ajankäyttö · Tunteet ja vuorovaikutus · Työyhteisö · Voimavarat

Tuhlaatko aikaa kiireeseen?

Mitä kiire on?

Kiire on kavala vaiva työyhteisössä. Mutta mitä kiire oikeastaan on? Työterveyslaitoksen Työhyvinvointi paremmaksi -raportin mukaan (Puttonen, Hasu, Pahkin 2016, 11, 27) kiireen kokeminen on työssä yleistä. Kiire on yksi kuormittavimmista psykososiaalisista tekijöistä suomalaisessa työelämässä. Kiire on tunne, vaikka välillä se voi vaikuttaa olevan ennemmin arjen yksi ominaisuus. Kouluttajani Eeva-Liisa Tamski (2016, 148-149) kirjoittaa osuvasti kiireen olevan myös käsite, jota yhteiskuntamme tukee. Työn merkityksen korkealle nostavassa yhteiskunnassamme kiireen tunne saa meidät tuntemaan itsemme työteliäiksi, tehokkaiksi ja sitä myötä arvokkaiksi. Tamski toteaa kuitenkin myös, että kiire ei kuitenkaan ole tehokkuuden tae: kiireessä arviointikyky heikkenee, parhaat ratkaisut jäävät keksimättä ja aika saattaa kulua näennäiseen puuhasteluun ja kiireen mantran toisteluun. 

Kaikkien työssä on joskus kiirehuippuja. TTL:n raportin (Puttonen ym. 2016, 11-12) mukaan kiire, joka on kestoltaan rajattua, voi parhaassa tapauksessa jopa tehostaa työskentelyä. Tämä edellyttää sitä, että työntekijä pystyy vaikuttamaan työnsä tekemiseen ja saa tukea työyhteisöltään. Jatkuva kiireen tunne lisää kuitenkin stressiä, joka vuorostaan lisää kiireen tunnetta, ja oravanpyörä on valmis. Työn tuottavuus, työturvallisuus ja työhyvinvointi heikkenevät. Pahimmillaan työ sairastuttaa tekijänsä. “Kiireessä on se paha puoli, että se vie aikaa”, totesi osuvasti G.K. Chestertonkin.

“Aikaa ei voi hallita. Kiirettään voi.” 

Miten kiirettä sitten voidaan taklata työyhteisössä? Kiireen hallinta on ajankäytön hallintaa ja oman ajattelutavan uudistamista. Usein kiireen taustalla on monia sellaisia perussyitä, joihin työntekijä ei voi vaikuttaa, esimerkiksi niukat resurssit työn määrään nähden tai asiakkaasta johtuvat tiukat aikataulut. Kun näihin ei voida vaikuttaa, avainasemaan nousevat vuorovaikutuksellinen johtaminen, työyhteisön antama tuki ja työntekijän omat ajankäytön hallinnan keinot. (Puttonen ym. 2016, 27.)

Tämän näyttöön perustuvan tarpeen ja tiedon pohjalta olemme luoneet kollegani Petra Karisen kanssa työyhteisöille suunnatun Virta-valmennuksen. Valmennuksessa vahvistetaan työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä ja ajankäytön hallintaansa, kasvatetaan yhteisöllisyyttä työyhteisössä ja tuetaan vuorovaikutuksellista johtamista. Me uskomme siihen, että jokaisessa työyhteisössä on potentiaalia, joka voidaan valjastaa kiireen taltuttamiseen. Virta-valmennuksessa piilossa oleva potentiaali ja työntekijöiden yksilölliset vahvuudet otetaan käyttöön. 

Valmennus alkaa Työyhteisön vahvuuspäivällä (8 h), jossa tarkastellaan toiminnallisten menetelmien avulla työyhteisön vuorovaikutusta. Lisäksi tehdään näkyväksi yksilöiden vahvuuksia ja valjastetaan ne käyttöön työn arkeen. Tavoitteena on tuottava ja hyvinvoiva työyhteisö, jossa krooninen kiire on taklattu hyvällä suunnittelulla ja toimivalla työnjaolla. Vahvuuspäivästä jokaiselle työntekijälle jää käteen arjessa helposti toteutettavia ajankäytön hallinnan menetelmiä, ja tunne siitä, että omaan työhön ja kiireen kokemukseen voi vaikuttaa. Lisäksi matkaevääksi saadaan tiiviimpi vuorovaikutus ja tieto työyhteisössä olevasta osaamisesta, jonka kautta myös töiden organisointi helpottuu.

Noin kuukausi työyhteisön vahvuuspäivän jälkeen tapaamme työyhteisön esihenkilön yksilövalmennustapaamisessa (2 h). Tapaamisessa tarkastellaan, millaisia muutoksia työyhteisössä on tapahtunut ja millaisin keinoin sitä vahvistetaan entisestään. Painopiste on vuorovaikutteisessa johtamisessa ja sen kehittämisessä. 

“Jos haluat tuntea menneen, katso nykyisiä olosuhteitasi. Jos haluat tuntea tulevaisuuden, katso nykyisiä tekojasi.” -Kiinalainen sananlasku

-Anne

Lisätietoja Virta-valmennuksesta: Anne / 040 753 7520 / [email protected]

Lähteet:

Tamski, Eeva-Liisa 2016. Työnohjaus. Tietäjien kohtaamisia. Mikkeli: Tamski Avoin Yhtiö.

Puttonen, S., Hasu, M. & Pahkin, K. 2016. Työhyvinvointi paremmaksi. Keinoja työhyvinvoinnin ja työterveyden kehittämiseksi suomalaisilla työpaikoilla. Helsinki: Työterveyslaitos. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130787/Ty%c3%b6hyvinvointi%20paremmaksi.pdf?sequence=1&isAllowed=y 

Opiskelu · Työnohjaus

Metsolanne tässä moi!

Miksi blogi?

Ajattelin, että kotisivuille liitetty blogi olisi hyvä tapa reflektoida ja avata työssä ja työnohjaajakoulutuksessa opittuja asioita sekä pohtia ja pureskella työhön, elämään ja työelämään liittyviä ajankohtaisia aiheita ja uutisia.

Kuka olen?

Olen siis Anne, Metsolannen yrittäjä, kouluttaja ja työnohjaajaopiskelija Hankasalmelta, Keski-Suomesta. Olen 31-vuotias sosionomi (YAMK) ja päivätyöni on toimia ehkäisevän huumetyön suunnittelijana järjestössä nimeltä YAD Youth Against Drugs ry. Tällä hetkellä olen kuitenkin hoitovapaalla ja suoritan työnohjaajaopintoja Porstuan työnohjaajakoulutuksessa Kuopiossa. Lisäksi teen koulutuskeikkoja parille nuorisojärjestölle ja teen joitain vuoroja kuukaudessa läheisessä sijaishuollon yksikössä. Aiemmin työelämässä olen tehnyt pääasiallisesti nuorisotyötä, ja erityisesti projektityö on ollut minua innostavaa ja minulle ominaista työkenttää.

Silloin, kun en ole töissä, rentoudun parhaiten perheen ja ystävien kanssa. Voimia haen musiikista, luonnosta ja saunan lauteilta. Minua kiinnostavat ihmisyys, tunteet, vuorovaikutus, kasvu sekä osallisuus. Näiden teemojen parissa haluaisin työskennellä myös tulevaisuudessa.

Työnohjaajakoulutus alussa


Opintojen alku on ollut innostavaa ja opettavaista, ja huomaan olevani nöyränä täysin uuden oppimisprosessin alussa. Vaikka sekä yksilön että ryhmien ohjaaminen on minulle tuttua puuhaa, pääsen työnohjauksessa jonkin aivan uuden äärelle. Koulutusprosessi on myös matka omaan itseen ja vaatii paljon itsensä reflektointia: omien vahvuuksien ja kehittämiskohteiden tunnistamista, heittäytymistä prosessiin ja itsensä alttiiksi asettamista. En malta odottaa, mitä kaikkea tämä matka tuokaan!

Pyysin tässä jokin aika sitten Instagramissa tutuiltani, että he kertoisivat, mikä yksi sanaa kuvaa heidän mielestään minua. Sain seuraavasta sana-auringosta löytyviä sanoja, moni oli mainittu useammin kuin kerran. Nämä kaikki tuntuivat kyllä lämpimänä läikähdyksenä sydämessä, ja taisin hieman punastuakin. Toivottavasti minusta tulisi myös tällainen työnohjaaja. 🙂

Torstaina tapaan ensimmäistä kertaa opiskeluryhmäni muut koulutettavat, iloa ja innostusta on ilmassa! Seuraavassa blogitekstissä varmaan sitten luvassa vähän lähiopiskelupäivien herättämiä ajatuksia ja pohdintoja.

Aurinkoa tiistaihin,
Anne