Ajankäytön valmentajan kalenteri, osa 1: vuosisuunnitelma 2021

Tämän postaussarjan myötä pääset kurkistamaan, miten minä yrittäjänä ja opiskelijana suunnittelen omaa ajankäyttöäni. Tämä ensimmäinen osa valottaa vuosisuunnitelmani 2021 tekoa. Tervetuloa mukaan!

Marraskuun puolivälissä tulevan vuoden kalenteriini alkaa tipahdella merkintöjä. Samalla on hyvä aika suunnitella vuotta kokonaisvaltaisesti. Perheemme on uuden elämäntilanteen äärellä minun siirtyessäni vanhempainvapaalta opintovapaalle. Samalla kuopuksemme aloittaa päiväkodissa 11-15 päivänä kuukaudessa. Minä opiskelen vuoden aikana kolmessa eri paikassa. Kouluttaudun työnohjaajajaksi Kuopiossa ja ammatilliseksi opettajaksi (AmO) JAMKin opettajakorkeakoulussa. Helmikuussa aloitan tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnon opinnot Jyväskylän Gradialla. Opinnot ovat monimuoto- ja verkko-opintoja. Kontaktipäiviä tulee kaikista yhteensä 4-5 kuukaudessa. Opettajaopinnot saan näillä näkymin valmiiksi keväällä, toiset vuoden lopussa.

Minulla ei ole vielä uutta paperikalenteria. Aloitan suunnittelun tulostamalla kuukausinäkymät netistä. Ennen kuin alan tekemään kalenteriin merkintöjä, teen erilaisia laskelmia. Paljonko on minimimyyntitavoitteeni kuukaudessa? Paljonko on isompi toivemyyntitavoitteeni? Kuinka monta työnohjausprosessia minulla tulee pyöriä? Kuinka montaa valmennusta, koulutus- tai tyhypäivää minun tulee tavoitella? Ja kuinka monta on mahdollista ottaa, huomioiden perhe ja opiskelut? Olen jostain syystä tosi kotonani tällaisessa tavoitteet-mahdollisuudet-toimenpiteet-palapelin pyörittelyssä. Huomaan motivoituvani aivan eri tavalla, kun yhtäkkiä palaset alkavat loksahdella kohdalleen. Luvut alkavat tuntua realistisilta ja tavoitteet kirkkaammilta. Selkeys tuo rauhaa, turvallisuuden tunnetta ja päättäväisyyttä.

Ennen vuosikalenteriin tarttumista luon paperille unelmakuukauden, johon hahmottelen, miten kuopuksen hoitopäivät voisivat sijoittua kuukausitasolla. Tavoitteena on saada hänelle mahdollisimman selkeä rutiini ja riittävästi vapaata. Samalla pyrin huomioimaan sen, että saisimme yhteistä aikaa myös esikoisen sekä puolison kanssa, aikaa koko perheen voimin, ja että esimerkiksi harrastusmenot rullaisivat hyvin. Unelmakuukaudessani olen viikonloput ja maanantait vapaalla. Kuopus on hoidossa pääsääntöisesti tiistaista perjantaihin (koulupäiväni ovat usein to-pe). Kuukauden viimeisen torstain ja perjantain sekä kuukauden ensimmäisen tiistain toivon myös olevan mahdollisuuksien mukaan vapaana.

Unelmakuukausi, AH tarkoittaa kuopuksen hoitopäivää

Sitten tartun vuosikalenteriin. Ensin kirjaan kalenteriin jo tiedossa olevat menot, kuten omat koulujen kontaktipäivät koko vuodelle. Merkitsen oranssilla niiden olevan kuopuksen hoitopäiviä. Seuraavaksi viivaan yli vihreällä päivät, jotka haluan olla lomalla / vapaalla. Merkitsen jo ehdottoman vapaiksi esimerkiksi kesäloman, lasten synttäriviikonloput, hääpäivän sekä pääsiäisen ja juhannuksen tienoille muutaman ylimääräisen arkivapaan. Itsensä kanssa sovituista vapaista on helpompi pitää kiinni, kun ne on sopinut hyvissä ajoin. Minulla on taipumus innostua kaikesta vähänkään mielenkiintoisesta, ja olen todennut, että oman ja läheisten hyvinvoinnin kannalta työtä ja vapaa-aikaa kannattaa rajata tietoisesti ja systemaattisesti etukäteen.

Ensi vuonna tavoitteenani on pitää huolta myös siitä, etten kalenteroi päiviä liian täyteen ja pidän kiinni esimerkiksi lounastauosta joka päivä. Tampereen yliopiston tutkimus nimittäin osoittaa säännöllisen lounastauon lisäävän tarmokkuutta ja vähentävän uupumusasteista väsymystä. Sen vuoksi olen päättänyt ottaa käyttöön “päivä täysi” -merkinnän. Pinkillä yliviivaan ne päivät, joihin ei ole järkevää sovitella enää yhtään ohjausta tai puhelinpalaveria. Tällä keinolla myös näen esimerkiksi työnohjausaikoja sopiessani suoraan sen, millä päivillä on vielä tilaa.

Entä se unelmakuukausi ja ne vapaat maanantait? Odotan vielä tietoa opetusharjoitteluni päivämääristä. Kunhan ne selviävät, yliviivaan vihreällä kaikki mahdolliset maanantait ainakin kevään osalta. Satunnaisiin viikonloppuihin tiedän ajoittuvan töitä tai opiskelua, mutta oleellista on pitää huoli siitä, että ne ovat ennemminkin poikkeuksia kuin sääntöjä. Seuraavaksi nämä vuosisuunnitelman merkinnät siirtyvät paperikalenteriini. Kuukausien, viikkojen ja päivien suunnitelmat tarkentuvat, mitä lähemmäs niitä mennään. Seuraavassa tämän sarjan postauksessa pääsetkin näkemään, millaisen kustomoidun kalenterin tilasin itselleni, ja miten suunnittelen ajankäyttöäni kuukausitasolla!

Jokaisen tilanne, tarpeet ja kalenteri ovat aina yksilöllisiä. Harvan yrittäjän tai muuta itsenäistä työtä tekevän kalenteri myöskään on kiveen kirjoitettu vuotta etukäteen. Ei myöskään minun. Uskon kuitenkin siihen, että suunnittelu kannattaa. Uskon siihen, että hyvällä oman työn johtamisella ja ajankäytön suunnittelulla on mahdollista lisätä vapaa-aikaansa, palautumistaan ja myös työnsä tuottavuutta. Priorisointi ja omiin arvoihin peilaaminen ovat tärkeitä työkaluja ajankäyttöä suunniteltaessa. Tärkeää on myös löytää omaa ajankäytön suunnittelua palvelevat käytännöt ja kalenterityökalut.

Mukavaa uutta viikkoa toivotellen,
Anne

P.S. Olisiko mukava aloittaa uusi vuosi selkein sävelin? Mikäli tarvitset apua vuoden 2021 kalenterin kanssa, ota yhteyttä ja pyydä tarjous neljän (4) tunnin henkilökohtaisesta suunnittelupäivästä, jossa voimme katsoa sinunkin vuosisuunnitelmasi ja kalenterityökalusi kuntoon! Aikoja on vielä muutamia jäljellä viikolla 50. 🙂

3 thoughts on “Ajankäytön valmentajan kalenteri, osa 1: vuosisuunnitelma 2021

Leave a Reply