Milloin yrittäjä tarvitsee työnohjaajan?

Aika usein ajatellaan, että työnohjaukseen kannattaa hakeutua siinä vaiheessa kun työssä tai jaksamisessa on ylitsepääsemättömiä haasteita tai ongelmia. Minä olen kuitenkin viime aikoina pysähtynyt pohtimaan sitä, että työnohjauksesta on hyötyä kaikenlaisissa tilanteissa oleville yrittäjille; työnohjaus muotoutuu aina yksilöllisesti asiakkaan omien lähtökohtien ja tavoitteiden mukaisesti. Innostuin tarkastelemaan asiaa yrittäjän jaksamisen näkökulmasta löytäessäni tuoreita tilastoja asiaan liittyen.

Suomen Yrittäjät on teetättänyt toukokuussa 2020 Kantar TS Oy:lla Yrittäjägallupin, jossa on kartoitettu yrittäjien työssä jaksamista ja sen vaikutusta omaan yritykseen. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut “selvittää pienten ja keskisuurten yritysten yrittäjien mielipiteitä ja näkemyksiä ajankohtaisista aiheista”. Yli tuhannesta vastaajasta 87 % on sitä mieltä, että heidän oma jaksamisensa vaikuttaa heidän yritykseensä, ja yli puolet (54 %) ajatteli, että oma jaksaminen vaikuttaa yritystoimintaan paljon. Turhaan ei siis varmastikaan sanota, että yrittäjä on oman yrityksensä tärkein resurssi, kivijalka ja myös suurin riski, jos jotain sattuukin.

Mielenkiintoista on kuitenkin myös se, että useampi kuin joka kymmenes arvioi, ettei heidän omalla voinnillaan ole merkitystä yrityksen toimintaan. Olisi kiinnostavaa tietää, mitkä seikat vaikuttavat tähän: onko kyse yrityksistä, joissa vastuu jakautuu useampien ihmisten kesken, ovatko koetut voimavarat niin hyvät, ettei niiden vaikutusta nähdä, vai onko esimerkiksi kyse jo niin vakiintuneesta toiminnasta, että se “rullaa omalla painollaan”. Tällaisen tilaston pohjalta on tietenkin mahdoton tehdä mitään syvempää analyysia ja nämä ovat pelkkiä arvailuja, mutta mielenkiintoista silti pohdiskella!

Tutkimuksessa jaksamisen tilastoja verrattiin myös aiempiin, ja todettiin, että korona on vaikuttanut yrittäjien jaksamiseen heikentävästi. Vertailutilastot löydät lopussa olevasta lähdelinkistä. Toukokuun tilanne oli seuraavanlainen: melkein neljännes oli joko loppuupalamisen partaalla tai jatkuvasti ylirasittunut. Toisaalta kolmasosalla ei ollut jaksamisen ongelmia ja 42 % arvioi olevansa joskus ylirasittuneita.

Missä kohtaa yrittäjälle sitten olisi hyötyä työnohjauksesta? Missä kohtaa tahansa. Kokosin alle ajatuksiani siitä, millaisiin asioihin esimerkiksi työnohjauksessa voidaan vaikuttaa eri jaksamisen asteilla.

Kun ongelmia jaksamisen kanssa ei ole, on arvioinnin, kehittämisen ja eteenpäin suuntaamisen aika. Tutkitaan sitä, mitkä asiat ovat onnistuneet ja miksi, ja miten niitä voisi mallintaa uusia onnistumisia varten. Työnohjauksessa on mahdollisuus ideoida uutta ja panostaa niihin osa-alueisiin, jotka muuten jäävät vähemmälle työn arjessa voimavarojen ollessa pienemmät. Kun jaksaminen on hyvällä tasolla, ihminen usein on motivoitunut myös kehittämään itseään ammatillisesti, ja tätä voidan tehdä tavoitteellisesti työnohjauksen myötä. Työnohjauksen avulla hyvinvointia ja työkykyä voidaan ylläpitää. On myös tärkeää oppia tunnistamaan itseä kuormittavia asioita ja omia kuormittumisen oireita.

Kun ylikuormitus on ajoittaista, on tärkeää jäsennellä ja kartoittaa tekijät, jotka tekevät tilanteesta kuormittavan. Tämän jälkeen päästään kartoittamaan voimavaratekijät ja asiat, joihin lähdetään hakemaan muutosta. Yhdessä etsitään realistisia keinoja ja välineitä työarjen keventämiseen. Pysähdytään tutkimaan oman työn johtamista ja ajankäytön hallintaa. Konkreettisesti esimerkiksi myös se voi auttaa, että asetetaan kiintopisteitä ja tavoitteita kuormittavan ajanjakson jälkeiselle ajalle. Monia auttaa esimerkiksi se, että merkataan konkreettisia vapaa- tai lomapäiviä kiireajan jälkeiselle ajalle. Ne näyttävät kalenterissa keitailta, joita kohti kulkea. Silloinkin kun työ ajoittain kuormittaa, on kuitenkin tärkeää pysähtyä sen äärelle, miten haluan kehittyä ja kehittää, ja mikä minua motivoi. Työnohjauksessa voidaan pysähtyä myös esimerkiksi yksittäisiin asiakastilanteisiin tai tunne- ja arvotyöskentelyyn.

Mikäli ylirasitus on jatkuvaa, tulisi hälytyskellojen soida. Työnohjauksessa voidaan selkeyttää ja jäsennellä kokonaistilanne, priorisoida asioita ja rajata työtä. Asiakas saa tuulettaa tunteitaan ja etsimme yhdessä konkreettisia tekoja ja keinoja, joilla voimavaroja saadaan kasvatettua. On tärkeää, että pysähdymme palautumisen äärelle. Minä uskon siihen, että kun työskentelemme tulevaisuuteen suunnaten ja voimavarakeskeisesti, asiat alkavat liikkua tavoitteiden suuntaan. Kaikki ratkaisut löytyvät asiakkaasta itsestään, minun tehtäväni työnohjaajana on autaa löytämään ne.

Silloin kun ihminen on lähellä burnoutia, tärkeintä on tilanteen selkeyttäminen ja myös asiakkaan ohjaus muiden tarvittavien palveluiden äärelle. Työnohjauksessa kartoitetaan, mikä on välttämätön työ, joka tulee tehdä, mitä voi delegoida tai mistä luopua. Eettisesti toimiva työnohjaaja ohjaa huolen noustessa asiakkaansa myös terveydenhuollon piiriin (mieluummin aiemmin kuin myöhemmin!), jotta tämä voi saada tarvitsemansa avun. Työnohjauksessa voidaan vahvistaa toivoa ja uskoa tulevaisuuteen ja etsiä keinoja, jolla työn määrä voidaan minimoida ja palautumisen ja toipumisen aika maksimoida. Työnohjaaja on yrittäjän tunteiden ja ajatusten peili, joka tarjoaa vaihtoehtoisia näkökulmia ja lempeän napakkaa hyvinvointiin tukemista.

Entä jos yrittäjä ei tiedä, miten työssään jaksaa? Työnohjaus on hyvä väline pysähtyä tutkimaan asiaa. Miten minä voin? Miten yritykselläni menee? Millaisia tavoitteita minulla ja yritykselläni on? Työnohjauksen keinoin voidaan selkeyttää nykytilaa ja asettaa uusia tavoitteita, joita kohti edetä. Näin myös työn mielekkyys ja motivaatio työn tekemistä kohtaan kasvavat.

Yrittäjän työn kuormitus vaikuttaa muuhun arkeen ja elämään ja muu arki ja elämä vaikuttavat yrittäjän työhön. Yrittäjyys, kuten elämä sen ulkopuolellakin harvoin on yksisuuntainen suora tie ja vuodenkierroltaan täysin tasainen, joten on luonnollistakin kokea ajoittaista kuormitusta. Ihminen kestää kovaakin stressiä, kunhan se ei ole kovin pitkäkestoista. Tärkeää on kuitenkin opetella tunnistamassaan itsessään kuormittumisen merkkejä ja pyrkiä puuttumaan niihin ja kiinnittää huomiota palautumiseen. Työnohjauksessa asioita tarkastellaan nimenomaan työn näkökulmasta ja etsitään työkaluja, joilla jaksamista ja hyvinvointia löytyy molempiin.

Millainen sinun jaksamisesi on tällä hetkellä? Olisiko työnohjauksesta hyötyä?

Lähteet: Suomen Yrittäjät 2020. Yrittäjägallup. https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/yrittajagallup_toukokuu_2020_jaksaminen.pdf

Rakkautta ja kasvua toivotellen
Anne

2 thoughts on “Milloin yrittäjä tarvitsee työnohjaajan?

Leave a Reply