Somevaikuttaja Tinna Pehkonen, @tinnahenriikka, päätti hypätä mukaan Metsolannen Voimavarahuoltamoon™ aloitellessaan kevytyrittäjyyttä ja ammatillisia someyhteistöitä. Tinnalla ei ollut kokemusta yrittäjyydestä, ja itsensä johtaminen tuntui haastavalta. Hän kaipasi työkaluja ja näkemystä kokonaisuuden hallintaan.
”Voimavarahuoltamo™ oli tosi hyvä just siihen hetkeen, kun aloittelin ja opettelin yrittäjäelämää. Minulla oli paljon haasteita siinä, kuinka saisin aikataulutettua omaa tekemistä, ja valmennuksesta sain siihen tosi paljon apuja”, Tinna iloitsee. Tinna kuvailee Voimavarahuoltamon™ valmentaja Annea luotettavaksi ja maanläheiseksi ihmiseksi, jonka kanssa oli helppoa jutella avoimesti kaikesta. Anne auttoi kasvattamaan Tinnan ammatillista itsetuntoa ja antoi erilaisia työkaluja myös stressinhallintaan, joka onkin yksi isoista haasteista yrittäjän taipaleella.
Tinna Pehkonen sai Voimavarahuoltamosta vahvistusta ammatti-identiteettiinsä ja yrittäjyytensä. Kuva: Alexandra Malanin
”Minulla on vahvuuksia tosi paljon, ne piti vain kaivaa esiin”
Voimavarahuoltamossa™ sukellettiin Tinnan ammatillisen itsetunnon syövereihin ja kaivettiin esiin vahvuuksia, jotta niitä pääsee hyödyntämään koko potentiaalissaan. Heikkouksiakin löytyi, ja niitä yhdessä työstettiin niin, etteivät ne ole kasvun esteinä. ”Aikaisemmin saatoin tehdä kuusi tuntia putkeen töitä, enkä muistanut edes syödä. Anne muistutti taukojen ja levon tärkeydestä. Yhdessä suunnittelimme työviikon, joka palvelee juuri minua ja minulle parhaalla mahdollisella tavalla”, pohtii Tinna yhteistyön vaikutuksia omaan työhönsä.
Tinna ajattelee valmennuksen olleen kokonaisuutena todella tarpeellinen. Tärkeimmäksi hän kokee ammatillisen itsetunnon kohoamisen ja kaivatun taidon suunnitella töitä sekä lepohetkiä. Tinna kertoo valmennuksen nostaneen esiin vahvan fiiliksen – kyllä mä tähän pystyn!
Valmennuksen tulokset yllättivät
Voimavarahuoltamon™ loppuvaiheessa oli aika katsoa taaksepäin ja pohtia, millaisia tuloksia on syntynyt. Anne oli tehnyt koko yhteistyön ajalta seurantaa aina lähtötilanteesta maaliin asti. ”Valmennuksen lopuksi Anne näytti listan tavoitteista ja katsottiin, missä asioissa oli tapahtunut kehitystä – ja niitä oli valtavasti! Lyhyessä ajassa sain valmennuksesta tosi paljon irti ja kehityin monissa asioissa”, Tinna summaa Voimavarahuoltamon tuloksia.
Tinna suosittelee Voimavarahuoltamoa™ sellaisille somevaikuttajille, jotka haluavat tehdä työtä ammattivaikuttajina.
”Anne oli ihana ja hänen kanssaan oli tosi ihana työskennellä!”
– Tinna Pehkonen
Teksti: Emmi Lemmetty-Garcia. Kuva: Alexandra Malanin
Voimavarahuoltamo™ on yhdessä yrittäjien ja somevaikuttajien kanssa kehittty yksilövalmennus, jossa vahvistetaan asiakkaan voimavaroja ja sujuvoitetaan arkea. Yksilöllisesti räätälöitävä valmennus kestää 1-2 kuukautta. Prosessin aikana kartoitetaan tämänhetkinen tilanne, asetetaan tavoitteet ja etsitään yhdessä keinoja ja rutiineja, joilla valmennettava pääsee kohti tavoitteitaan. Valmennus sopii heille, jotka kokevat arjessaan kuormitusta ja kaipaavat terapiaa kevyempää tukea, mutta jotka eivät koe perinteisiä hyvinvointivalmennuksia omakseen. Lue lisää täältä!
Oman valmennuksesi voit varata Annelta 040 753 7520 tai anne@metsolanne.fi.
Terveyskirjastossa stressi määritetään seuraavasti: “Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihmiseen kohdistuu niin paljon haasteita ja vaatimuksia, että sopeutumiseen käytettävissä olevat voimavarat ovat tiukoilla tai ylittyvät.”
Jokaisella meistä on yksilöllinen stressin vastustus- ja sietokyky, johon liittyvät erityisesti näkökulmat ja asenteet. Se, mikä stressaa toista paljon, ei purista toisen kenkää ollenkaan. Tutkijat näkevät kuitenkin niin, että lähestulkoon mikä tahansa muutos ihmisen elämässä, on se sitten kielteinen tai myönteinen, voi aiheuttaa stressiä. Työnohjauksessa käsitellään usein myös stressiä ja stressinhallintaa. Pysähdymme monesti asiakkaideni kanssa sen äärelle, että kivatkin asiat uuvuttavat, kun niitä on liikaa.
Stressi on normaalia ja luonnollista, eikä yksinomaan negatiivinen asia. Lyhytkestoisella stressillä on tärkeä tehtävä: se saa meidät tekemään parhaamme. Pitkittyessään stressin haittavaikutukset voivat kuitenkin olla erittäin vaarallisia. Olen kirjoittanut tämän postauksen etenkin ennaltaehkäisevästä ja varhaisen puuttumisen näkökulmasta. Hyppää mukaan lukemaan, miten voit parantaa stressinsieto- ja vastustuskykyäsi!
1. Tunnista stressi ja sen aiheuttajat
Stressin oireet ovat aina yksilöllisiä. Kun tunnistat itsessäsi stressin oireita (tai jos joku kysyy sinulta, oletko stressaantunut), pysähdy. Usein stressiä voimistaa tilanteen epäselvyys ja jäsentymättömyys. Puhu ja jaa asioita jonkun kanssa: jo asioiden ääneen sanominen voi selkeyttää ja pienentää tunnekuormaa.
Kirjaa ylös, mitkä kaikki asiat kuormittavat sinua tällä hetkellä. Pyri tunnistamaan myös aikasyöpöt: unohdutko esimerkiksi selaamaan somea? Aikasyöppöjä ovat asiat, jotka itsessään eivät välttämättä kuormita meitä, mutta vievät aikaamme niin, että jokin tärkeämpi jää kuin huomaamatta toissijaiseksi, ja näin kasvattaa stressitasojamme. Kirjaa ylös myös, mitkä asiat puolestaan tuovat sinulle voimavaroja. Mitkä asiat saavat kuitenkin jaksamaan? Mistä unelmoit?
On olemassa asioita, jotka stressaavat meitä, mutta joille emme itse voi tehdä mitään. Kun olet tunnistanut stressiä aiheuttavat tekijät, erottele ne asioihin, joihin voit vaikuttaa, ja asioihin, joihin et voi vaikuttaa. Keskitä energiasi niiden asioiden ratkaisemiseen, joihin voit vaikuttaa. Anna itsellesi lupa etäännyttää itseäsi ja keventää kuormaasi asioista, joihin sinulla ei ole päätäntävaltaa. Kaikissa hankalaltakin tuntuvissa kokonaisuuksissa ja stressiä aiheuttavissa asioissa on yleensä jotain, johon voit itse vaikuttaa – ainakin se, että voit pitää omasta jaksamisestasi huolta raskaassakin tilanteessa.
3. Priorisoi ja suunnittele ajankäyttösi
Listaa ylös tehtävälistaksi kaikki asiat, jotka tulevat mieleesi. Laita sen jälkeen asiat tärkeysjärjestykseen. Muista, että prioriteetti on yksikkö, ei monikko. Voit tehdä vain yhtä asiaa kerrallaan. Varaa kalenteristasi aikaa tärkeimmille asioille. Tee ensin alta pois kiirelliset ja tärkeät asiat, mutta huolehdi, että kalenterissasi on merkittynä aikavaraukset myös niiden asioiden edistämiseen, jotka ovat tärkeitä, mutta eivät “sammutettavia tulipaloja”. Pohdi, onko jotain mitä voisit ulkoistaa? Onko jotain, mikä on ollut jossain kohtaa ajankohtaista, mutta jonka tekeminen ei enää ole lainkaan oleellista? Pyyhi ne asiat pois listaltasi.
4. Pyydä apua
Olen oppinut avun pyytämisestä kolme asiaa. 1. Se on tuntunut usein vaikealta. 2. Joka kerta se on kannattanut. 3. Avun pyytämisen kynnystä on madaltanut se ajatus, soisinko avun jollekin toiselle vastaavassa tilanteessa.
Pyydä siis apua läheisiltä, työkavereilta, kollegoilta, yrittäjätuttaviltasi, naapureiltasi jne. Vaikka kynnys tuntuisi korkealta, rohkaistu hakemaan apua tarvittaessa myös esimerkiksi terveydenhuollosta tai järjestöiltä. Kenenkään meistä ei tarvitse pärjätä yksin.
5. Tee pienin mahdollinen positiivinen muutos voimavarojen peruspilareihin
Voimavarojen ja hyvinvoinnin kolme peruskiveä ovat lepo, liikunta ja ravinto. Pohdi, millä tasolla nämä kohdallasi ovat? Saatko riittävästi unta? Entä muu lepo? Millaista ruokaa syöt ja miten usein? Mikä olisi pienin mahdollinen muutos, joka toisi sinulle lisää voimavaroja ja pienentäisi stressiäsi? Valitse vaikka vain yksi näistä osa-alueista, ja tee siinä pienin mahdollinen muutos (esimerkiksi aamupala joka päivä, 5 minuutin happihyppely joka päivä, kännykän katsominen vasta aamupalan jälkeen).
Stressaavassa tilanteessa on tärkeää edetä pienin askelin ja tehdä pieniä muutoksia. Puhun usein valmennettavieni ja työnohjattavieni kanssa siitä, että muutokseen pystyy sitoutumaan vain, jos sen askeleet ja vaiheet tuntuvat realistisilta. Eräältä asiakkaaltani olen oppinut tärkeän viisauden onnistumiseen liittyen: tärkeää on muistaa myös se, että vain 100 % onnistuminen ei ole onnistuminen, ja kaikki muu epäonnistumista.
Kerron tästä esimerkin: jos tavoitteesi on kuukauden ajan viitenä päivänä viikossa ulkoilla 10 minuuttia päivässä, mutta sinulla jää joka viikko yksi päivä väliin tai yhtenä viikkona et käy kertaakaan ulkoilemassa, et ole epäonnistunut. Onnistumisprosenttisi on 80. Ja se on paljon se!
Muista myös, että näennäisesti rentouttava alkoholi tai muut päihteet eivät hoida stressioireita, vaan häiritsevät palautumistasi ja esimerkiksi syvän ja palauttavan unen saantia. Moni yrittää hoitaa stressioireitaan esimerkiksi alkoholilla, mikä usein johtaa vain pahempaan stressikierteeseen ja uupumiseen. Onkin hyvä tarkastella omaa päihteidenkäyttöään: minkä verran käytän päihteitä ja vaikuttaako se hyvinvointiini?
6. Tee asioita, joiden tiedät kasvattavan voimavarojasi
Pyysin sinua aiemmin kirjaamaan ylös asioita, jotka tuovat sinulle voimavaroja. Pohdi ja listaa myös, minkä asioiden tiedät tuovan sinulle hyvää mieltä ja iloa. Mikä tuo hymyn huulillesi? Mitä tykkäsit tehdä, kun olit lapsi? Tee sellaisia asioita. Näiden asioiden ei tarvitse olla suuria ja aikaavieviä, vaan pieniä, helppoja ja merkityksellisiä asioita, jotka kasvattavat voimavarapankkiasi. Stressaantunut mieli alkaa helposti kiertää noidankehää, joka vain lisää kuormitusta. Parasta vastalääkettä siihen on itselle merkityksellisten ja iloa tuottavien asioiden tekeminen. Pidä lista lähettyvilläsi, jotta voit poimia sieltä tekemistä tarvittaessa.
Ja vaikka et itseäsi luontoihmiseksi mieltäisikään, lähde luontoon. Mene edes hetkeksi lähimetsään tai -puistoon. Luonnossa ulkoilulla on tutkitusti paljon terveysvaikutuksia. Koska koemme luontoa eri aistiemme kautta, merkittävä osa luonnon hyvinvointivaikutuksista syntyy tahdostamme riippumatta. Jo pelkän metsämaiseman katselun on tutkimuksissa osoitettu rentouttavan ihmistä sekä fyysisesti että psyykkisesti enemmän kuin rakennetun kaupunkimaiseman katselun. Luonto tekee siis meille hyvää huomaamattamme.
7. Vaali ihmissuhteitasi
“Onnellisuustutkimuksessa on havaittu, että tärkein henkisesti hyvinvoivia ihmisiä yhdistävä tekijä on se, että heillä on paljon sosiaalisia suhteita ja he viettävät eniten aikaa toisten – ystävien, sukulaisten ja tuttavien – seurassa” (Terveyskirjasto 2021). Hakeudu siis kontaktiin niiden ihmisten kanssa, joiden tiedät tuovan sinulle hyvää oloa ja mieltä. Itselle tärkeiden ihmissuhteiden vahvistaminen on tärkeä osa stressinhallintaa ja stressinsietokyvyn kasvattamista.
Yksi hyvä keino lievittää omaa stressiä on myös hyvän tekeminen toisille. Kun stressaantuneena käpertyy helposti omaan itseensä, voi toiselle pienen hyvän teon tekeminen tuodakin lisää voimavaroja. Pienten hyvien tekojen tekeminen vahvistaa minäkuvaamme, jolla on suuri merkitys myös stressinsietokyvylle.
Pidin pitkän aikaa tietoisen läsnäolon harjoitteita, mindfulnessia ja meditaatiota jonain sellaisena, “joka ei ole minun juttuni, koska minulla on ADHD”. Sijoitin ne vaikeiden ja suurta panostusta ja valaistumista edellyttävien asioiden kategoriaan. Kun ymmärsin niiden olevan oikeastaan tosi arkisia ja pieniä, sekä usein myös nopeita harjoituksia, suhtautumiseni muuttui. Olen oivaltanut, että oikeastaan tietoinen läsnäolo on parasta lääkettä, mitä voin stressaantuneelle mielelleni tai ADHD-aivoilleni antaa.
Pienimmillään muutama syvä hengitys sisään ja ulos rauhoittaa hermostoani siten, että mielikin rauhoittuu ja alan saamaan selkeyttä ja tehoa esimerkiksi työntekoon tai kodinsiivoukseen. Voin tehdä harjoituksen ollessani ulkona metsässä omaan tahtiini tai ottaa esimerkiksi nukahtamisen avuksi YouTubesta ohjatun rentoutusharjoituksen. Lisää tietoisuusharjoituksista voit lukea esimerkiksi Mieli ry:n sivuilta. Heillä on myös sivuillaan hyväksi kokemiani lyhyitä tietoisuusharjoituksia, joita kokeilla!
Lempeyttä ja voimaa kevääseen toivottaen, Anne Metsolanne 040 753 7520 metsolanne@gmail.com
Millaiset ovat voimavarasi tänään asteikolla 1-10? Olivatpa voimavarasi tällä hetkellä 1, 10 tai jotain tuolta väliltä, alla kuvissa oleva Voimavarapuu-harjoitus on hyvä tapa pysähtyä hetkeksi, kartoittaa tämänhetkisiä voimavaroja, arkea ja elämäntilannetta sekä lisätä itsetuntemusta. Tästä harjoituksesta on olemassa erilaisia versioita, joista minä varioin oman. Toivottavasti siitä on sinulle iloa ja hyötyä!
Verkkokaupastani löydät myös Voimavaratyökalut-paketin, jossa on mm. tulostettavat ohjeet ja työskentelypohja tähän harjoitukseen.
Ja ohjaustyön ammattilaiset, harjoitusta voi hyvin soveltaa niin yksilö- kuin ryhmätyössä! Jokainen voi tehdä oman voimavarapuunsa ja jakaa siitä sen verran, kuin haluaa. Työyhteisö voi myös tehdä yhteisen puun, jossa kartoitetaan työyhteisön voimavaroja, vahvuuksia ja tavoitteita.
Olen käyttänyt tätä harjoitusta niin ohjaustyössä kuin oman elämänkin kartoitukseen. Oma ja asiakkaideni kokemus on, että harjoitukseen on melko helppo tarttua ja sen avulla voi oppia itsestään jotain uutta ja yllättävää, tavoitteet voivat selkeytyä ja voi helpommin alkaa suuntamaan toimintaansa kohti niitä asioita, jotka tuovat voimavaroja ja jaksamista arkeen.
Lempein terveisin, Anne
P.S. Mikäli kaipaat organisaatioosi puhujaa tai kouluttajaa voimavarojen vahvistamisen teemasta, kurkkaa luennot ja keynotet sekä työpajat!
Tässä postauksessa pääset tutustumaan siihen, miten suunnittelen oma ajankäyttöni viikko- ja päivätasolla. Tämä postausta on toivottu paljon ja tämä onkin ajankäytön hallinnan valmentajan kalenteri- postaussarjan neljäs postaus. Linkit aiempiin tämän sarjan teksteihin löydät tämän postauksen lopusta. Mutta nyt pääset katsomaan millainen käytännön työkalu arjessa kalenteri minulle on!
Aika usein sekä mieli- että somen tuottamat kuvat “toimivasta ja organisoidusta kalenterista” ovat sellaisia, joissa kauniilla käsialalla on suorille riveille kirjoitettu värikoodatuilla kynillä ja siellä täällä on merkkaus-post-itejä. Sellainen kalenteri voi myös todellakin olla toimiva, mutta haluaisin muuttaa mielikuvaa siitä, että sellainen on ainoa vaihtoehto pitää langat käsissä. Vaikka minäkin ajoittain toivoisin, että “kalenterijälkeni” olisi siistiä ja kaunista, se ei ole arjessani realiteetti. Kuvista tulet huomaamaan, että käsialani ei ole mitenkään kovin siisti ja kalenteriini kirjoitan vauhdissa milloin milläkin kynällä. Mukana on myös monenmoista suttua ja sotkua. Minua on auttanut oivallus, että kalenteri on kuin hyvät työhaalarit: niissä on paikka kaikelle tarvittavalle, eikä haittaa vaikka niihin tulee työn touhussa tahroja, sillä ne eivät pienestä hätkähdä. Mottoni onkin “tee vaikka rumaa, jos se järjestää päätä ja kalenteria!” Tärkeintä on löytää oma ja itselle toimiva tapa.
Tämän vuoden kalenterissani (Personal planner) vasemmalla sivulla on viikkonäkymä pystysuorissa sarakkeissa ja oikea sivu on tyhjä. Tämä on nyt reilussa kuukaudessa osoittautunut minulle parhaaksi yhdistelmäksi ikinä! Se on juuri sopiva yhdistelmä kalenteria ja bullet journalia. Alla olevasta kuvasta näet tämän viikon näkymän. Olen jo kuukausisuunnittelua tehdessäni merkannut vapaapäivät ja kuopuksen hoitopäivät. Pinkillä olen kalenterin täyttyessä yliviivannut ne päivät, joille en ota enää ohjauksia. Jo ensivilkaisulla näen kalenterista, että tällä viikolla on yksi valmennus ja yksi työnohjaus, ja niiden lisäksi kaksi koulupäivää työnohjaajaopinnoissa. Ilahduttava on myös keskiviikkopäivä, jonka pystyn varamaan kokonaan luovalle työskentelylle ja yrityksen kehittämistyölle.
Esimerkki oman työviikon suunnittelusta
Viikon alussa pidän aina yhden hengen viikkopalaverin, jossa katson myös, mitä sen viikon tehtävälistalle (kalenterin oikea sivu) on merkattuna. Kiireellisimmille ja akuuteimmille (sellaiset, joilla on deadline) tehtäville merkitsen tarvittaessa aikavarauksen suoraan kalenteriin. Sitten päiväkohtaisesti teen tehtävälistalta asioita, jotka a) koen tärkeimmiksi, b) kiinnostavat ja inspiroivat juuri sillä hetkellä ja/tai c) ovat “piikkinä to do -listallani”. Viimeiset ovat ärsyttäviä hommia, jotka roikkuvat viikosta toiseen työlistalla. Pro tip! Kun niitä tarpeeksi monta kertaa siirtää, haluaa ne ehdottomasti tehdä pois, etteivät ne muistuta itsestään koko aikaa!
Viikkoa aloittaessani pohdin myös, aloitanko kuluvalla viikolla jonkun isomman kiireettömän projektin. Tälle viikolle kirjasin ylös, että mikäli ehdin, voisin ottaa työn Voimavarahuoltamo-valmennusten palvelunkuvausten kirjoittamisen. Se on tehtävä, josta en ota stressiä. Tällä viikolla tärkeintä on se, että saan muutamia pieniä juoksevia asioita hoidettua. Isompana tärkeänä kokonaisuutena on Nuori2021-tapahtuman markkinointimateriaalien viimeistely ja lähetys. Jos huomaan jo viikon alussa, että joku tehtävä listalla ei ole niin tärkeä ja ajankohtainen, siirrän sen heti seuraavan tai sitä seuraavan viikon listalle ja viivaan yli tältä viikolta. Tämä on itselleni hyvä stressinhallinnan keino.
Aina kun jokin tehtävä tulee valmiiksi, viivaan sen yli, ja se on minusta aika mukavaa! 🙂 Viikon lopussa käyn vielä tehtävälistan läpi ja siirrän seuraavalle viikolle ne tehtävät, joita en ole viikon aikana ehtinyt tekemään, tai jotka ovat jääneet vielä kesken. Kun perjantaina teen sen, tiedän, ettei minulla ei jää mitään tärkeää tekemättä. Lisäksi seuraava viikko on valmiina alkamaan: tiedän jo vähän, mitä seuraavalla viikolla on tulossa ja voin huoletta ja levollisin mielin jäädä viikonlopun viettoon. Tekemättömien tehtävien siirtäminen seuraaville viikoille on tärkeä rutiini, koska sillä varmistan sen, ettei mikään asia jää roikkumaan ja unohdu. Näin kalenterini pysyy aidosti ajassa. Alla kuva viime viikosta perjantai-iltapäivänä.
Viikon lopussa kalenteri ja to do -lista näyttävät tältä
Seuraavasta kuvasta puolestaan näet, miltä ensi viikkoni näyttää tänään maanantaina. Ensi viikolle näyttää olevan aika paljon suunniteltua ohjelmaa, joten tehtävälistaa en lähde ensi viikolle turhaan kasvattamaan, vaan kirjaan kiireettömät tehtävät suoraan myöhempien viikkojen to do -listoille. Ensi viikko onkin jännä viikko, sillä silloin saan opettajaopintoni lopullisesti pakettiin ja luvassa on yrityskuvaukset! <3 🙂
Tässä vielä koottuna viisi vinkkiäni viikottaisen ajankäytön hallintaan:
1. Aloita viikko aina kalenterin ääreltä. Saat selkeytettyä suunnitelmat ja tunne työn hallinnasta kasvaa. 2. Pidä kalenteri ja to-do-lista vierekkäin ja koko ajan ulottuvillasi. Ja laita ne keskustelemaan keskenään! Onko kalenterissani tilaa – ja mille asioille on tärkeintä varata aikaa? 3. Viivaa yli! Viivaa yli valmiiksi saamasi tehtävät. Jos jokin ei ole ajankohtaista juuri nyt, viivaa yli ja siirrä se tuleville viikoille. Pysyt tilanteen tasalla ja vähennät stressiäsi tekemättömistä töistä. 4. Päätä viikko kalenterin ääreen. Käytä viikon päätteeksi muutama minuutti kuluneen viikon ja tehtävälistan tarkasteluun, siirrä tekemättä jääneet tehtävät seuraavan viikon listalle ja tutki vähän tulevaa viikkoa Näin voit jäädä rauhassa viikonlopun viettoon. 5. Jätä tyhjää tilaa! Huolehdi, että kalenterissa on myös väljyyttä. Näin aikaa jää myös “yllättävien tulipalojen sammuttamiseen”.
Tässä postauksessa esittelen vuoden 2021 työkalenterini. Minulla on ollut käytössäni mitä erilaisimpia kalentereita. Vuosien varrella on ollut esimerkiksi kansio, jonka sisässä oli seinäkalenteri, A4-kokoinen varauskirjatyyppinen kalenteri, A5-kokoinen peruskalenteri sekä A6-kokoinen Solidaarisuuskalenteri (suosittelen!). Viimeiset vuodet minulla on töissä ollut Solidaarisuuskalenterin rinnalla työbujo eli bullet journal.
Vuoden kalenteria pohtiessani kysyin suosituksia Instagramissa ja Facebookissa. Useampi ihminen suositteli Personal Planneria, johon ihastuin ikihyviksi! (Huom! Kyseessä ei ole maksettu mainos vaan ihan vain innostuneen ja tyytyväisen asiakkaan kertomus. :)) Personal planner on siis kalenteri, jonka suunnittelet kannesta kanteen omia tarpeitasi vastaavaksi. Olin kuullut tästä jo joskus aiemmin, mutten ollut siihen tarkemmin tutustunut. Ajattelin, että Personal Plannerin avulla saisin yhdistettyä yksien kansien väliin sekä valmiin kalenterin että tilaa “bulletjournalmaiselle” ajankäytön suunnittelulle ja oman työn johtamiselle.
Käsillä tekeminen ei kuulu vahvuusalueisiini, joten tarvitsen valmiita pohjia. Olen kuitenkin huono täyttämään esimerkiksi erilaisia trackereita tai suunnitelmapohjia orjallisesti – joten tarvitsen myös tyhjää paperia minulle sopivaan suunnitteluun ja töiden järjestelyyn.
Valitsin A5-kokoisen kalenterin. Se on minusta kivan kompakti kuljettaa mukana, mutta kuitenkin tarpeeksi suuri, jotta se on toiminnallisesti käytännöllinen. Kierrekantisessa kalenterissa on kaksi hyvää puolta: sitä on kätevä käyttää ja täyttää myös sylissä, ja kynän saa kuljetettua matkassa “kierrejouseen” kiinnitettynä. Personal plannerin erilliset, uloimmat kannet ovat melko paksua muovia, mikä lisää kalenterin kestävyyttä (allekirjoittaneen kalenteri kulkee vuoden mittaan mukana milloin minkäkinlaisissa laukuissa ja olosuhteissa). Kalenterin ympäri kiertävä kuminauha on superkätevä (ja sen värin sai valita itse!).
Personal Plannerin sivuilla on monia erilaisia valmiita kansivaihtoehtoja, joita myös pystyy muokkaamaan mieleisekseen. Vaihtoehtoisesti voit myös itse valita kuvat ja tekstit kansiin. Minä valitsin etukanteen kesäkuun lopussa kuumailmapallolennoltani ottaman kuvan. Se on otettu päivänä, joka muistuttaa minua siitä, että elämä kantaa, vaikka kohtaisimme millaisia suruja tai vastoinkäymisiä. Kuva tuo minulle rauhaa. Takakannen kuvan olen ottanut toukokuussa 2018 Roihuvuoren Kirsikkapuistossa. Kuva on otettu aivan muutaman päivä sen jälkeen, kun sain tietää odottavani kuopustamme. Kuva tuo minulle iloa. Takakannen tekstiksi kirjoitin yritykseni moton “Rakkautta ja kasvua!”.
Kalenterin kustomointi jatkuu aivan ensimmäisellä aukeamalla. Tälle aukeamalle voit kirjoittaa haluamaasi tekstiä, esim. yhteystiedot, jos kalenteri sattuu katoamaan. Minä kirjoitin yhteystietojen lisäksi minuun tatuoidut kolme lausetta ja yritykseni ydinarvot. Tekstin väriksi valikoitui pehmeän pinkki.
Sitten päästäänkin ajankäytön hallinnan kannalta niihin tärkeimpiin eli kalenterisivuihin. Kalenteriin valitaan kieli ja esim. se, haluaako mukaan nimipäivät ja suomalaiset pyhät / liputuspäivät / muut kansallisesti tunnetut päivät. Lisäksi kalenteriin voi jo tekovaiheessa lisätä haluamiaan merkkipäiviä ym. Sitten valitaan, millaisen viikko-/päivänäkymän kalenteriin haluaa. Vaihtoehtoja on ilahduttavan monia ja esimerkiksi kahden sivun viikkonäkymässä ylä- ja alaosiin voi välitä eriväriset raidat tai erilaisen kuvioinnin. Minä päädyin itselleni uudenlaiseen näkymään, jossa päivät sijoittuvat yhdelle sivulle, ja toinen sivu on tyhjä. Toista sivua aion hyödyntää henkilökohtaisissa maanantain viikkopalavereissani, joissa suunnittelen tulevaa viikkoa ja sen töitä. Näin äkkiseltään päivien järjestyminen yhdelle sivulle ja kahdelle allekkaiselle riville vaatii totuttelua. Kunhan kalenterin täytöstä tulee rutiini, tämä varmasti helpottaa!
Kalenterinäkymän yläosaan valitsin valmiista vaihtoehdoista suosikkiasiani tähtitaivaan. Päivänäkymään valitsin tunnit 7-19 ja raitoihin vaaleanpunaista. Vaikka olen huono täyttämään trackereita, ajattelin ensi vuonna kokeilla muutamaa. Yksi niistä on työajanseuranta, jonka pystyi valitsemaan joka päivän kohdalle pieneksi laatikoksi oikeaan alareunaan. “Alapalkkiin” valitsin tyhjää tilaa, kuukausinäkymän ja mietelauseita (joista viimeisen jätän kyllä vuodelta 2022 pois, osa on ei-niin-minunnäköisiäni).
Noihin viikko- ja päivänäkymän lisäosiin oli monia eri vaihtoehtoja, mm. treeniseurantaa, viikon ruokalista, värityskuvia ym. Osa niistä löytyy myös kalenteriin valittavista lisäsivuista, joihin minäkin valikoin omani. Kalenterin saa valittua maksimissaan 48 lisäsivua.
Minä valitsin “perustyöhön” seuraavat: * 8 sivua listapohjia to-do- ja muita listoja varten * 6 sivua sudokuja hetkiin kun tarvitsee aivojen nollausta <3 *8 rivipohjalla olevaa ja 8 tyhjää sivua muistiinpanoille ja suunnitteluun
Lisäksi valitsin muutaman arjenhallintaa tukevan osion, joita halusin testata. – 12 sivua on varattu 30-day-challengeille eli 30 päivän haasteille. Tavoitteenani on opetella vuoden aikana 12 uutta hyvinvointiani tukevaa rutiinia, ja nämä sivut tulivat kuin tilauksesta! Tällainen yhden asian kuukausittainen seuranta tuntuu minulle toteutettavissa olevalta ja myös motivoivalta! – 2 sivun Meal Planner, jolle suunnittelimme jo perheen kanssa yhdeksän (9) viikon ruokalistan. Toivon tämän helpottavan arkea ja kaupassakäyntiä, lisäävän kalan ja kasvisruokien syömistä perheessämme ja vähentävän ruokahävikkiä. – 2 sivua säästämiseen: Save a little & Save a lot: jos laitan viikottain rahaa säästöön jonkin trackerissa esitetyistä määristä, pitäisi vuoden lopussa olla säästössä 1100 €. On kivaa, että viikottaisen säästön voi tehdä haluamassaan järjestyksessä ja mukana on myös nollaviikkoja! Kaltaiselleni huonolle säästäjälle hauska haaste!
Kalenterin loppuun valitsin vielä vuoden 2022 vuosinäkymän. Myös siinä näkyvät synttärit ym. toistuvaksi merkitsemäni tapahtumat. Vuosinäkymä on minulle tärkeä työkalu, sillä mikään ei katoa niin tehokkaasti kuin irtolappuselle tai sinne tänne muistiinpanoihin loppuvuodesta tehty seuraavan vuoden kalenterimerkintä! Vuoden 2022 vuosisuunnitelmani teko onnistuukin suoraan tälle aukeamalle, kun nyt vuotta 2021 varten tulostin netistä erilliset kalenteripohjat.
Näitä erilaisia lisäsivujen vaihtoehtoja on mahtava valikoima, ja mukana on esimerkiksi opettajille ja opiskelijoille erityisesti suunniteltuja sivupohjia, paljon eri asioihin sopivia kuukausi- ja vuosiseurantoja, karttoja ja jos vaikka mitä! Valinnan vaikeus oli todellinen, mutta olen tyytyväinen, sillä arvelen että sain valittua minulle oikeat vaihtoehdot. Ensi vuosi sitten näyttää, miten kalenteri toimii käytännössä, ja seuraavalle vuodelle tilaus onkin sitten jo helpompi!
Hauska personoitava yksityiskohta oli mielestäni irrotettava viivain, jonka värin sai myös valita! Lisäksi mukaan tuli viimeisen sivun jälkeen sijoittamani muovitasku (best!) ja kivana yllärinä myös iso arkillinen tarroja. Kalenteri on lähtenyt jo hyvää vauhtia täyttymään ja vuosisuunnitelmastani tutut värikoodit olen ottanut käyttöön myös uudessa kalenterissa.
Vuosisuunnitelma on nyt siirretty kokonaisuudessaan tähän kalenteriin. Tuntuu hyvältä, että nyt minulla on yksien kansien välissä käytännössä koko ajankäytön hallintaan tarvitsemani työkalu. Ja onhan tämä nyt kaunis kuin karkki! <3
Kalenterin hinta oli 28,90 €, mikä on toki ihan reipas hinta kalenterille. Ajattelen kuitenkin, että kalenteri on kuin kengät. Vähän vääränlaisillakin pärjää, mutta elämä soljuu huomattavasti mukavammin, kun käytössä on sopivat! Se kiva puoli Personal Plannerissa on, että sen voi aloittaa haluamastaan kuukaudesta. Sen voi tilata vaikka huhtikuussa, eikä “yhtään kuukautta mene hukkaan”.
Kokonaisuudessaan kalenterin tilaaminen oli helppoa, joskin itse suunnittelutyökalu verkkosivuilla oli englanninkielinen. Personointi eteni kuitenkin selkeästi ja loogisesti, joten heikommallakin englanninkielentaidolla pärjää, kunhan tutkii ja kokeilee! Itse säädin aika pitkään kansikuvien sekä lisäsivujen valinnan ja järjestyksen kanssa, mutta nopeamminkin olisi hommasta selvinnyt. Kalenteri tuli perille viikossa tilaamisesta, toimitusaika Ruotsista Suomeen taitaa olla 1-2 viikkoa.
Tämän postaussarjan seuraavassa osassa kalenteri onkin sitten tositoimissa: esittelen, miten suunnittelen kuukausittaista ajankäyttöäni, kun huomioitavana on hyvinvointi ja palautuminen, työt, opiskelut, lasten koulu ja päivähoito sekä kaikkien perheenjäsenten harrastukset.
Tässä vielä vinkkini sopivan kalenterin löytämiseen:
1. Koko Mieti, minkä kokoisen kalenterin tarvitset. Kulkeeko kalenterisi mukana laukussa tai taskussa, vai toimiiko se varauskalenterina pöydällä? 2. Näkymä Tarvitseeko sinun hahmottaa ajankäyttöä kuukausi-, viikko- vai päivätasolla? Onko valmiiksi merkityistä kellonajoista hyötyä? Parjonko tilaa kirjoittamiseen tarvitset? 3. Lisäosat Tarvitsetko tilaa muistiinpanoille, karttaa, osoitekirjaa, seurantapohjia.. Vai riittääkö pelkkä kalenteri? 4. Ulkoasu Kalenteri kulkee mukanasi koko vuoden. Valitse sellainen, joka ilahduttaa sinua joka kerta, kun avaat sen!
Toivottavasti myös sinä löydät “sen oikean” tulevalle vuodelle!
Tämän postaussarjan myötä pääset kurkistamaan, miten minä yrittäjänä ja opiskelijana suunnittelen omaa ajankäyttöäni. Tämä ensimmäinen osa valottaa vuosisuunnitelmani 2021 tekoa. Tervetuloa mukaan!
Marraskuun puolivälissä tulevan vuoden kalenteriini alkaa tipahdella merkintöjä. Samalla on hyvä aika suunnitella vuotta kokonaisvaltaisesti. Perheemme on uuden elämäntilanteen äärellä minun siirtyessäni vanhempainvapaalta opintovapaalle. Samalla kuopuksemme aloittaa päiväkodissa 11-15 päivänä kuukaudessa. Minä opiskelen vuoden aikana kolmessa eri paikassa. Kouluttaudun työnohjaajajaksi Kuopiossa ja ammatilliseksi opettajaksi (AmO) JAMKin opettajakorkeakoulussa. Helmikuussa aloitan tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnon opinnot Jyväskylän Gradialla. Opinnot ovat monimuoto- ja verkko-opintoja. Kontaktipäiviä tulee kaikista yhteensä 4-5 kuukaudessa. Opettajaopinnot saan näillä näkymin valmiiksi keväällä, toiset vuoden lopussa.
Minulla ei ole vielä uutta paperikalenteria. Aloitan suunnittelun tulostamalla kuukausinäkymät netistä. Ennen kuin alan tekemään kalenteriin merkintöjä, teen erilaisia laskelmia. Paljonko on minimimyyntitavoitteeni kuukaudessa? Paljonko on isompitoivemyyntitavoitteeni? Kuinka monta työnohjausprosessia minulla tulee pyöriä? Kuinka montaa valmennusta, koulutus- tai tyhypäivää minun tulee tavoitella? Ja kuinka monta on mahdollista ottaa, huomioiden perhe ja opiskelut? Olen jostain syystä tosi kotonani tällaisessa tavoitteet-mahdollisuudet-toimenpiteet-palapelin pyörittelyssä. Huomaan motivoituvani aivan eri tavalla, kun yhtäkkiä palaset alkavat loksahdella kohdalleen. Luvut alkavat tuntua realistisilta ja tavoitteet kirkkaammilta. Selkeys tuo rauhaa, turvallisuuden tunnetta ja päättäväisyyttä.
Ennen vuosikalenteriin tarttumista luon paperille unelmakuukauden, johon hahmottelen, miten kuopuksen hoitopäivät voisivat sijoittua kuukausitasolla. Tavoitteena on saada hänelle mahdollisimman selkeä rutiini ja riittävästi vapaata. Samalla pyrin huomioimaan sen, että saisimme yhteistä aikaa myös esikoisen sekä puolison kanssa, aikaa koko perheen voimin, ja että esimerkiksi harrastusmenot rullaisivat hyvin. Unelmakuukaudessani olen viikonloput ja maanantait vapaalla. Kuopus on hoidossa pääsääntöisesti tiistaista perjantaihin (koulupäiväni ovat usein to-pe). Kuukauden viimeisen torstain ja perjantain sekä kuukauden ensimmäisen tiistain toivon myös olevan mahdollisuuksien mukaan vapaana.
Unelmakuukausi, AH tarkoittaa kuopuksen hoitopäivää
Sitten tartun vuosikalenteriin. Ensin kirjaan kalenteriin jo tiedossa olevat menot, kuten omat koulujen kontaktipäivät koko vuodelle. Merkitsen oranssilla niiden olevan kuopuksen hoitopäiviä. Seuraavaksi viivaan yli vihreällä päivät, jotka haluan olla lomalla / vapaalla. Merkitsen jo ehdottoman vapaiksi esimerkiksi kesäloman, lasten synttäriviikonloput, hääpäivän sekä pääsiäisen ja juhannuksen tienoille muutaman ylimääräisen arkivapaan. Itsensä kanssa sovituista vapaista on helpompi pitää kiinni, kun ne on sopinut hyvissä ajoin. Minulla on taipumus innostua kaikesta vähänkään mielenkiintoisesta, ja olen todennut, että oman ja läheisten hyvinvoinnin kannalta työtä ja vapaa-aikaa kannattaa rajata tietoisesti ja systemaattisesti etukäteen.
Ensi vuonna tavoitteenani on pitää huolta myös siitä, etten kalenteroi päiviä liian täyteen ja pidän kiinni esimerkiksi lounastauosta joka päivä. Tampereen yliopiston tutkimus nimittäin osoittaa säännöllisen lounastauon lisäävän tarmokkuutta ja vähentävän uupumusasteista väsymystä. Sen vuoksi olen päättänyt ottaa käyttöön “päivä täysi” -merkinnän. Pinkillä yliviivaan ne päivät, joihin ei ole järkevää sovitella enää yhtään ohjausta tai puhelinpalaveria. Tällä keinolla myös näen esimerkiksi työnohjausaikoja sopiessani suoraan sen, millä päivillä on vielä tilaa.
Entä se unelmakuukausi ja ne vapaat maanantait? Odotan vielä tietoa opetusharjoitteluni päivämääristä. Kunhan ne selviävät, yliviivaan vihreällä kaikki mahdolliset maanantait ainakin kevään osalta. Satunnaisiin viikonloppuihin tiedän ajoittuvan töitä tai opiskelua, mutta oleellista on pitää huoli siitä, että ne ovat ennemminkin poikkeuksia kuin sääntöjä. Seuraavaksi nämä vuosisuunnitelman merkinnät siirtyvät paperikalenteriini. Kuukausien, viikkojen ja päivien suunnitelmat tarkentuvat, mitä lähemmäs niitä mennään. Seuraavassa tämän sarjan postauksessa pääsetkin näkemään, millaisen kustomoidun kalenterin tilasin itselleni, ja miten suunnittelen ajankäyttöäni kuukausitasolla!
Jokaisen tilanne, tarpeet ja kalenteri ovat aina yksilöllisiä. Harvan yrittäjän tai muuta itsenäistä työtä tekevän kalenteri myöskään on kiveen kirjoitettu vuotta etukäteen. Ei myöskään minun. Uskon kuitenkin siihen, että suunnittelu kannattaa. Uskon siihen, että hyvällä oman työn johtamisella ja ajankäytön suunnittelulla on mahdollista lisätä vapaa-aikaansa, palautumistaan ja myös työnsä tuottavuutta. Priorisointi ja omiin arvoihin peilaaminen ovat tärkeitä työkaluja ajankäyttöä suunniteltaessa. Tärkeää on myös löytää omaa ajankäytön suunnittelua palvelevat käytännöt ja kalenterityökalut.
Mukavaa uutta viikkoa toivotellen, Anne
P.S. Olisiko mukava aloittaa uusi vuosi selkein sävelin? Mikäli tarvitset apua vuoden 2021 kalenterin kanssa, ota yhteyttä ja pyydä tarjous neljän (4) tunnin henkilökohtaisesta suunnittelupäivästä, jossa voimme katsoa sinunkin vuosisuunnitelmasi ja kalenterityökalusi kuntoon! Aikoja on vielä muutamia jäljellä viikolla 50. 🙂
Aika usein ajatellaan, että työnohjaukseen kannattaa hakeutua siinä vaiheessa kun työssä tai jaksamisessa on ylitsepääsemättömiä haasteita tai ongelmia. Minä olen kuitenkin viime aikoina pysähtynyt pohtimaan sitä, että työnohjauksesta on hyötyä kaikenlaisissa tilanteissa oleville yrittäjille; työnohjaus muotoutuu aina yksilöllisesti asiakkaan omien lähtökohtien ja tavoitteiden mukaisesti. Innostuin tarkastelemaan asiaa yrittäjän jaksamisen näkökulmasta löytäessäni tuoreita tilastoja asiaan liittyen.
Suomen Yrittäjät on teetättänyt toukokuussa 2020 Kantar TS Oy:lla Yrittäjägallupin, jossa on kartoitettu yrittäjien työssä jaksamista ja sen vaikutusta omaan yritykseen. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut “selvittää pienten ja keskisuurten yritysten yrittäjien mielipiteitä ja näkemyksiä ajankohtaisista aiheista”. Yli tuhannesta vastaajasta 87 % on sitä mieltä, että heidän oma jaksamisensa vaikuttaa heidän yritykseensä, ja yli puolet (54 %) ajatteli, että oma jaksaminen vaikuttaa yritystoimintaan paljon. Turhaan ei siis varmastikaan sanota, että yrittäjä on oman yrityksensä tärkein resurssi, kivijalka ja myös suurin riski, jos jotain sattuukin.
Mielenkiintoista on kuitenkin myös se, että useampi kuin joka kymmenes arvioi, ettei heidän omalla voinnillaan ole merkitystä yrityksen toimintaan. Olisi kiinnostavaa tietää, mitkä seikat vaikuttavat tähän: onko kyse yrityksistä, joissa vastuu jakautuu useampien ihmisten kesken, ovatko koetut voimavarat niin hyvät, ettei niiden vaikutusta nähdä, vai onko esimerkiksi kyse jo niin vakiintuneesta toiminnasta, että se “rullaa omalla painollaan”. Tällaisen tilaston pohjalta on tietenkin mahdoton tehdä mitään syvempää analyysia ja nämä ovat pelkkiä arvailuja, mutta mielenkiintoista silti pohdiskella!
Tutkimuksessa jaksamisen tilastoja verrattiin myös aiempiin, ja todettiin, että korona on vaikuttanut yrittäjien jaksamiseen heikentävästi. Vertailutilastot löydät lopussa olevasta lähdelinkistä. Toukokuun tilanne oli seuraavanlainen: melkein neljännes oli joko loppuupalamisen partaalla tai jatkuvasti ylirasittunut. Toisaalta kolmasosalla ei ollut jaksamisen ongelmia ja 42 % arvioi olevansa joskus ylirasittuneita.
Missä kohtaa yrittäjälle sitten olisi hyötyä työnohjauksesta? Missä kohtaa tahansa. Kokosin alle ajatuksiani siitä, millaisiin asioihin esimerkiksi työnohjauksessa voidaan vaikuttaa eri jaksamisen asteilla.
Kun ongelmia jaksamisen kanssa ei ole, on arvioinnin, kehittämisen ja eteenpäin suuntaamisen aika. Tutkitaan sitä, mitkä asiat ovat onnistuneet ja miksi, ja miten niitä voisi mallintaa uusia onnistumisia varten. Työnohjauksessa on mahdollisuus ideoida uutta ja panostaa niihin osa-alueisiin, jotka muuten jäävät vähemmälle työn arjessa voimavarojen ollessa pienemmät. Kun jaksaminen on hyvällä tasolla, ihminen usein on motivoitunut myös kehittämään itseään ammatillisesti, ja tätä voidan tehdä tavoitteellisesti työnohjauksen myötä. Työnohjauksen avulla hyvinvointia ja työkykyä voidaan ylläpitää. On myös tärkeää oppia tunnistamaan itseä kuormittavia asioita ja omia kuormittumisen oireita.
Kun ylikuormitus on ajoittaista, on tärkeää jäsennellä ja kartoittaa tekijät, jotka tekevät tilanteesta kuormittavan. Tämän jälkeen päästään kartoittamaan voimavaratekijät ja asiat, joihin lähdetään hakemaan muutosta. Yhdessä etsitään realistisia keinoja ja välineitä työarjen keventämiseen. Pysähdytään tutkimaan oman työn johtamista ja ajankäytön hallintaa. Konkreettisesti esimerkiksi myös se voi auttaa, että asetetaan kiintopisteitä ja tavoitteita kuormittavan ajanjakson jälkeiselle ajalle. Monia auttaa esimerkiksi se, että merkataan konkreettisia vapaa- tai lomapäiviä kiireajan jälkeiselle ajalle. Ne näyttävät kalenterissa keitailta, joita kohti kulkea. Silloinkin kun työ ajoittain kuormittaa, on kuitenkin tärkeää pysähtyä sen äärelle, miten haluan kehittyä ja kehittää, ja mikä minua motivoi. Työnohjauksessa voidaan pysähtyä myös esimerkiksi yksittäisiin asiakastilanteisiin tai tunne- ja arvotyöskentelyyn.
Mikäli ylirasitus on jatkuvaa, tulisi hälytyskellojen soida. Työnohjauksessa voidaan selkeyttää ja jäsennellä kokonaistilanne, priorisoida asioita ja rajata työtä. Asiakas saa tuulettaa tunteitaan ja etsimme yhdessä konkreettisia tekoja ja keinoja, joilla voimavaroja saadaan kasvatettua. On tärkeää, että pysähdymme palautumisen äärelle. Minä uskon siihen, että kun työskentelemme tulevaisuuteen suunnaten ja voimavarakeskeisesti, asiat alkavat liikkua tavoitteiden suuntaan. Kaikki ratkaisut löytyvät asiakkaasta itsestään, minun tehtäväni työnohjaajana on autaa löytämään ne.
Silloin kun ihminen on lähellä burnoutia, tärkeintä on tilanteen selkeyttäminen ja myös asiakkaan ohjaus muiden tarvittavien palveluiden äärelle. Työnohjauksessa kartoitetaan, mikä on välttämätön työ, joka tulee tehdä, mitä voi delegoida tai mistä luopua. Eettisesti toimiva työnohjaaja ohjaa huolen noustessa asiakkaansa myös terveydenhuollon piiriin (mieluummin aiemmin kuin myöhemmin!), jotta tämä voi saada tarvitsemansa avun. Työnohjauksessa voidaan vahvistaa toivoa ja uskoa tulevaisuuteen ja etsiä keinoja, jolla työn määrä voidaan minimoida ja palautumisen ja toipumisen aika maksimoida. Työnohjaaja on yrittäjän tunteiden ja ajatusten peili, joka tarjoaa vaihtoehtoisia näkökulmia ja lempeän napakkaa hyvinvointiin tukemista.
Entä jos yrittäjä ei tiedä, miten työssään jaksaa?Työnohjaus on hyvä väline pysähtyä tutkimaan asiaa. Miten minä voin? Miten yritykselläni menee? Millaisia tavoitteita minulla ja yritykselläni on? Työnohjauksen keinoin voidaan selkeyttää nykytilaa ja asettaa uusia tavoitteita, joita kohti edetä. Näin myös työn mielekkyys ja motivaatio työn tekemistä kohtaan kasvavat.
Yrittäjän työn kuormitus vaikuttaa muuhun arkeen ja elämään ja muu arki ja elämä vaikuttavat yrittäjän työhön. Yrittäjyys, kuten elämä sen ulkopuolellakin harvoin on yksisuuntainen suora tie ja vuodenkierroltaan täysin tasainen, joten on luonnollistakin kokea ajoittaista kuormitusta. Ihminen kestää kovaakin stressiä, kunhan se ei ole kovin pitkäkestoista. Tärkeää on kuitenkin opetella tunnistamassaan itsessään kuormittumisen merkkejä ja pyrkiä puuttumaan niihin ja kiinnittää huomiota palautumiseen. Työnohjauksessa asioita tarkastellaan nimenomaan työn näkökulmasta ja etsitään työkaluja, joilla jaksamista ja hyvinvointia löytyy molempiin.
Millainen sinun jaksamisesi on tällä hetkellä? Olisiko työnohjauksesta hyötyä?
Teen työnohjausta erityiseti somevaikuttajille ja muille pienyrittäjille. Ja miten innostavaa se onkaan! Yrittäjiä, aloja ja tapoja toimia on yrittäjänä on niin monenlaisia. Yksi tekee yrittäjyyttä kokopäiväisesti, toinen palkkatyön ohessa ja kolmas lisätuloina vanhempainvapaallaan. Vaikka työnohjaaja ei koskaan tee työnohjausta itsensä vuoksi, työ antaa valtavasti myös itselle. Olen pohtinut syitä sillle, miksi yrittäjien työnohjaus tuntuu minusta niin palkitsevalta.
1. Saan olla kanssakulkija
Yrittäjyys on varmaankin lähes poikkeuksetta tekijälleen enemmän kuin “vain työ”. On inspiroivaa päästä työskentelemään asialleen omistautuneiden ihmisten kanssa. Kohtaamani yrittäjät ovat huikeita osaajia, jotka tekevät työtään palolla ja sydämellä. Jokainen työnohjausprosessi on yksilöllinen ja tavoitteet lähtevät aina ohjattavasta ja hänen tarpeistaan. Jokaisen yrittäjän kanssa kulkeminen kohti juuri hänen tavoitteitaan on mielenkiintoista ja itsellekin jatkuvasti uusia näkökulmia avaavaa. Välillä stressi ja haasteelliset tilanteet pienentävät yrittäjän palon liekkiä, ja kun työnohjaajana pääsen yhdessä asiakkaan kanssa kasvattamaan sitä takaisin roihuunsa, se innostaa myös työnohjaajaa.
2. Saan olla tunteiden tuulettaja
Vaikka ympärillä olisi hyvät verkostot, perhe ja ystävät, voi yrittäjyys tuntua aika ajoin myös hyvin yksinäiseltä. Lisäksi yrittäjän tunnetaakka kuormittaa helposti myös hänen läheisiään. Toisaalta taas haasteet ja vaikeat elämäntilanteet työn ulkopuolella vaikuttavat myös työntekoon, samalla kun yrittäjän kynnys esimerkiksi sairaslomalle jäämiseen on usein korkea. Ohjattavan kanssa tutkailemme asiaa työn näkökulmasta; mihin asioihin voi itse vaikuttaa ja mitä asioita työssä voisi tehdä toisin, jotta hyvinvointi ja jaksaminen lisääntyisivät? Kun työnohjauspuhelun päätteeksi kuulen ohjattavan äänessä ja sanoissa hymyä ja helpotusta, omassakin sydämessä läikähtää.
3. Saan olla vahvuuksien valjastaja
Meidän on toisinaan itse vaikeaa nähdä ja käyttää omat vahvuutemme hyödyksemme. Positiivinen palaute puolestaan rohkaisee ja kannustaa eteenpäin meitä kaikkia. Uskon vahvasti siihen, että meissä on jo kaikki tarvittava valmiina, osa asioista vain vielä löytymättä. Onkin mahtavaa, kun asiakas löytää ratkaisun avaimet itsestään esimerkiksi silloin, kun käytämme jotain toiminnallista menetelmää tai kun kartoitan kyselemällä asioita, joissa hän on hyvä. Myös haasteellisilta tuntuvissa ominaisuuksissa voidaan nähdä vahvuuksien siemeniä. On hienoa seurata, miten usein ohjattavan asiat etenevät kohti tavoitteita juuri hänen omia vahvuuksiaan käyttämällä ja hyödyntämällä.
4. Saan olla kiireen kesyttäjä
Kirjoittelin jo aiemmin siitä, mitä kiire oikeastaan on. Usein yrittäjän kokemus on, että töissä on tavallaan koko ajan ja kiireen tunne vaikuttaa olevan arjen pysyvä ominaisuus. Se kuormittaa ja pahimmillaan lamauttaa. Tuntuu että elämä on yhtä kaaospalloa, eikä oikein mitään saa aikaiseksi. Yksi antoisimpia asioita pienyrittäjien työnohjaamisessa on se, kun saamme yhdessä järjestettyä sekä yrittäjän päätä että kalenteria. Itsensä johtaminen ja erilaiset ajankäytön hallinnan keinot ovat intohimoni. Olen luonut Yrittäjän työvuorolista -nimisen työkalun, jonka avulla saadaan tehtyä yrittäjälle yksinkertainen ja visuaalinen konkreettinen työn ja ajanhallinan väline. Paras palaute on se, kun asiakas sanoo että “yhtäkkiä kaikki tuntuukin tosi selkeältä ja tiedän, mitä teen milloinkin”. Kun kiire on kesytetty, aikaa tuntuukin yhtäkkiä olevan enemmän ja sitä vapautuu myös muille tärkeille asioille.
5. Saan olla ideoiden intouttaja
Yrittäjät ovat usein idearikasta porukkaa. Aina yrittäjällä ei kuitenkaan ole ihmistä, jonka kanssa omia ideoita voi pallotella. Työnohjaajana autan uusien ideoiden kirkastamisessa ja jalostamisessa. Tarjoan erilaisia näkökulmia, kysyn ja tarvittaessa myös lempeästi kyseenalaistan. Kun ilmassa leijunut idea tai ajatuksenpoikanen työnohjauskeskustelun tiimellyksessä muotoutuu selkeäksi kuvaksi, jota yrittäjä lähtee innostuneena jatkotyöstämään, innostuu työnohjaajana väistämättä itsekin.
Työnohjaajan työssä parasta on se, kun näkee toisten onnistuvan. Se, kun huomaan somessa, että jokin työnohjauspuhelun aikana asiakkaan oivaltama asia tai vinkkaamani työkalu on mennyt käyttöön. Se, kun työnohjauskohtaamisen alussa kuulen, miten asiat ovat edenneet tai miten arki on helpottunut. Ja välillä sekin, että asiakas kertoo, miten tästä ja tästä asiasta tai ajanjaksosta selvittiin hengissä ja pää pinnalla, vaikka välillä näytti toivottomalta. Elämä ja työelämä ovat aaltoliikettä, ja olen todella kiitollinen siitä, että niin moni yrittäjä on ottanut minut mukaan veneeseensä luovimaan tuohon aallokkoon yhdessä.
Lempeitä tuulia ja tyyntäkin säätä yrittäjyyden aallokkoosi toivotellen Anne
