Somevaikuttajat · Voimavarat · Yrittäjät

Somevaikuttaja Tinna Pehkonen kokeili Voimavarahuoltamo™-valmennusta

”Lyhyessä ajassa sain tosi paljon irti”

Somevaikuttaja Tinna Pehkonen, @tinnahenriikka, päätti hypätä mukaan Metsolannen Voimavarahuoltamoon™ aloitellessaan kevytyrittäjyyttä ja ammatillisia someyhteistöitä. Tinnalla ei ollut kokemusta yrittäjyydestä, ja itsensä johtaminen tuntui haastavalta. Hän kaipasi työkaluja ja näkemystä kokonaisuuden hallintaan.

”Voimavarahuoltamo™ oli tosi hyvä just siihen hetkeen, kun aloittelin ja opettelin yrittäjäelämää. Minulla oli paljon haasteita siinä, kuinka saisin aikataulutettua omaa tekemistä, ja valmennuksesta sain siihen tosi paljon apuja”, Tinna iloitsee. Tinna kuvailee Voimavarahuoltamon™ valmentaja Annea luotettavaksi ja maanläheiseksi ihmiseksi, jonka kanssa oli helppoa jutella avoimesti kaikesta. Anne auttoi kasvattamaan Tinnan ammatillista itsetuntoa ja antoi erilaisia työkaluja myös stressinhallintaan, joka onkin yksi isoista haasteista yrittäjän taipaleella.

Tinna Pehkonen sai Voimavarahuoltamosta vahvistusta ammatti-identiteettiinsä ja yrittäjyytensä.
Tinna Pehkonen sai Voimavarahuoltamosta vahvistusta ammatti-identiteettiinsä ja yrittäjyytensä. Kuva: Alexandra Malanin

”Minulla on vahvuuksia tosi paljon, ne piti vain kaivaa esiin”

Voimavarahuoltamossa™ sukellettiin Tinnan ammatillisen itsetunnon syövereihin ja kaivettiin esiin vahvuuksia, jotta niitä pääsee hyödyntämään koko potentiaalissaan. Heikkouksiakin löytyi, ja niitä yhdessä työstettiin niin, etteivät ne ole kasvun esteinä. ”Aikaisemmin saatoin tehdä kuusi tuntia putkeen töitä, enkä muistanut edes syödä. Anne muistutti taukojen ja levon tärkeydestä. Yhdessä suunnittelimme työviikon, joka palvelee juuri minua ja minulle parhaalla mahdollisella tavalla”, pohtii Tinna yhteistyön vaikutuksia omaan työhönsä.

Tinna ajattelee valmennuksen olleen kokonaisuutena todella tarpeellinen. Tärkeimmäksi hän kokee ammatillisen itsetunnon kohoamisen ja kaivatun taidon suunnitella töitä sekä lepohetkiä. Tinna kertoo valmennuksen nostaneen esiin vahvan fiiliksen – kyllä mä tähän pystyn!

Valmennuksen tulokset yllättivät

Voimavarahuoltamon™ loppuvaiheessa oli aika katsoa taaksepäin ja pohtia, millaisia tuloksia on
syntynyt. Anne oli tehnyt koko yhteistyön ajalta seurantaa aina lähtötilanteesta maaliin asti.
”Valmennuksen lopuksi Anne näytti listan tavoitteista ja katsottiin, missä asioissa oli tapahtunut kehitystä – ja niitä oli valtavasti! Lyhyessä ajassa sain valmennuksesta tosi paljon irti ja kehityin monissa asioissa”, Tinna summaa Voimavarahuoltamon tuloksia.

Tinna suosittelee Voimavarahuoltamoa™ sellaisille somevaikuttajille, jotka haluavat tehdä työtä ammattivaikuttajina.


”Anne oli ihana ja hänen kanssaan oli tosi ihana työskennellä!”

– Tinna Pehkonen

Teksti: Emmi Lemmetty-Garcia. Kuva: Alexandra Malanin

Voimavarahuoltamo™ on yhdessä yrittäjien ja somevaikuttajien kanssa kehittty yksilövalmennus, jossa vahvistetaan asiakkaan voimavaroja ja sujuvoitetaan arkea. Yksilöllisesti räätälöitävä valmennus kestää 1-2 kuukautta. Prosessin aikana kartoitetaan tämänhetkinen tilanne, asetetaan tavoitteet ja etsitään yhdessä keinoja ja rutiineja, joilla valmennettava pääsee kohti tavoitteitaan. Valmennus sopii heille, jotka kokevat arjessaan kuormitusta ja kaipaavat terapiaa kevyempää tukea, mutta jotka eivät koe perinteisiä hyvinvointivalmennuksia omakseen. Lue lisää täältä!

Oman valmennuksesi voit varata Annelta 040 753 7520 tai anne@metsolanne.fi.

Metsolannen maatuska työn mummolasta
Yleinen

Voimavarapuu-harjoitus

Millaiset ovat voimavarasi tänään asteikolla 1-10? Olivatpa voimavarasi tällä hetkellä 1, 10 tai jotain tuolta väliltä, alla kuvissa oleva Voimavarapuu-harjoitus on hyvä tapa pysähtyä hetkeksi, kartoittaa tämänhetkisiä voimavaroja, arkea ja elämäntilannetta sekä lisätä itsetuntemusta. Tästä harjoituksesta on olemassa erilaisia versioita, joista minä varioin oman. Toivottavasti siitä on sinulle iloa ja hyötyä!

Verkkokaupastani löydät myös Voimavaratyökalut-paketin, jossa on mm. tulostettavat ohjeet ja työskentelypohja tähän harjoitukseen.

voimavarapuu harjoitus

Ja ohjaustyön ammattilaiset, harjoitusta voi hyvin soveltaa niin yksilö- kuin ryhmätyössä! Jokainen voi tehdä oman voimavarapuunsa ja jakaa siitä sen verran, kuin haluaa. Työyhteisö voi myös tehdä yhteisen puun, jossa kartoitetaan työyhteisön voimavaroja, vahvuuksia ja tavoitteita.

Olen käyttänyt tätä harjoitusta niin ohjaustyössä kuin oman elämänkin kartoitukseen. Oma ja asiakkaideni kokemus on, että harjoitukseen on melko helppo tarttua ja sen avulla voi oppia itsestään jotain uutta ja yllättävää, tavoitteet voivat selkeytyä ja voi helpommin alkaa suuntamaan toimintaansa kohti niitä asioita, jotka tuovat voimavaroja ja jaksamista arkeen.

Lempein terveisin,
Anne

P.S. Mikäli kaipaat organisaatioosi puhujaa tai kouluttajaa voimavarojen vahvistamisen teemasta, kurkkaa luennot ja keynotet sekä työpajat!

Yleinen

Milloin yrittäjä tarvitsee työnohjaajan?

Aika usein ajatellaan, että työnohjaukseen kannattaa hakeutua siinä vaiheessa kun työssä tai jaksamisessa on ylitsepääsemättömiä haasteita tai ongelmia. Minä olen kuitenkin viime aikoina pysähtynyt pohtimaan sitä, että työnohjauksesta on hyötyä kaikenlaisissa tilanteissa oleville yrittäjille; työnohjaus muotoutuu aina yksilöllisesti asiakkaan omien lähtökohtien ja tavoitteiden mukaisesti. Innostuin tarkastelemaan asiaa yrittäjän jaksamisen näkökulmasta löytäessäni tuoreita tilastoja asiaan liittyen.

Suomen Yrittäjät on teetättänyt toukokuussa 2020 Kantar TS Oy:lla Yrittäjägallupin, jossa on kartoitettu yrittäjien työssä jaksamista ja sen vaikutusta omaan yritykseen. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut “selvittää pienten ja keskisuurten yritysten yrittäjien mielipiteitä ja näkemyksiä ajankohtaisista aiheista”. Yli tuhannesta vastaajasta 87 % on sitä mieltä, että heidän oma jaksamisensa vaikuttaa heidän yritykseensä, ja yli puolet (54 %) ajatteli, että oma jaksaminen vaikuttaa yritystoimintaan paljon. Turhaan ei siis varmastikaan sanota, että yrittäjä on oman yrityksensä tärkein resurssi, kivijalka ja myös suurin riski, jos jotain sattuukin.

Mielenkiintoista on kuitenkin myös se, että useampi kuin joka kymmenes arvioi, ettei heidän omalla voinnillaan ole merkitystä yrityksen toimintaan. Olisi kiinnostavaa tietää, mitkä seikat vaikuttavat tähän: onko kyse yrityksistä, joissa vastuu jakautuu useampien ihmisten kesken, ovatko koetut voimavarat niin hyvät, ettei niiden vaikutusta nähdä, vai onko esimerkiksi kyse jo niin vakiintuneesta toiminnasta, että se “rullaa omalla painollaan”. Tällaisen tilaston pohjalta on tietenkin mahdoton tehdä mitään syvempää analyysia ja nämä ovat pelkkiä arvailuja, mutta mielenkiintoista silti pohdiskella!

Tutkimuksessa jaksamisen tilastoja verrattiin myös aiempiin, ja todettiin, että korona on vaikuttanut yrittäjien jaksamiseen heikentävästi. Vertailutilastot löydät lopussa olevasta lähdelinkistä. Toukokuun tilanne oli seuraavanlainen: melkein neljännes oli joko loppuupalamisen partaalla tai jatkuvasti ylirasittunut. Toisaalta kolmasosalla ei ollut jaksamisen ongelmia ja 42 % arvioi olevansa joskus ylirasittuneita.

Missä kohtaa yrittäjälle sitten olisi hyötyä työnohjauksesta? Missä kohtaa tahansa. Kokosin alle ajatuksiani siitä, millaisiin asioihin esimerkiksi työnohjauksessa voidaan vaikuttaa eri jaksamisen asteilla.

Kun ongelmia jaksamisen kanssa ei ole, on arvioinnin, kehittämisen ja eteenpäin suuntaamisen aika. Tutkitaan sitä, mitkä asiat ovat onnistuneet ja miksi, ja miten niitä voisi mallintaa uusia onnistumisia varten. Työnohjauksessa on mahdollisuus ideoida uutta ja panostaa niihin osa-alueisiin, jotka muuten jäävät vähemmälle työn arjessa voimavarojen ollessa pienemmät. Kun jaksaminen on hyvällä tasolla, ihminen usein on motivoitunut myös kehittämään itseään ammatillisesti, ja tätä voidan tehdä tavoitteellisesti työnohjauksen myötä. Työnohjauksen avulla hyvinvointia ja työkykyä voidaan ylläpitää. On myös tärkeää oppia tunnistamaan itseä kuormittavia asioita ja omia kuormittumisen oireita.

Kun ylikuormitus on ajoittaista, on tärkeää jäsennellä ja kartoittaa tekijät, jotka tekevät tilanteesta kuormittavan. Tämän jälkeen päästään kartoittamaan voimavaratekijät ja asiat, joihin lähdetään hakemaan muutosta. Yhdessä etsitään realistisia keinoja ja välineitä työarjen keventämiseen. Pysähdytään tutkimaan oman työn johtamista ja ajankäytön hallintaa. Konkreettisesti esimerkiksi myös se voi auttaa, että asetetaan kiintopisteitä ja tavoitteita kuormittavan ajanjakson jälkeiselle ajalle. Monia auttaa esimerkiksi se, että merkataan konkreettisia vapaa- tai lomapäiviä kiireajan jälkeiselle ajalle. Ne näyttävät kalenterissa keitailta, joita kohti kulkea. Silloinkin kun työ ajoittain kuormittaa, on kuitenkin tärkeää pysähtyä sen äärelle, miten haluan kehittyä ja kehittää, ja mikä minua motivoi. Työnohjauksessa voidaan pysähtyä myös esimerkiksi yksittäisiin asiakastilanteisiin tai tunne- ja arvotyöskentelyyn.

Mikäli ylirasitus on jatkuvaa, tulisi hälytyskellojen soida. Työnohjauksessa voidaan selkeyttää ja jäsennellä kokonaistilanne, priorisoida asioita ja rajata työtä. Asiakas saa tuulettaa tunteitaan ja etsimme yhdessä konkreettisia tekoja ja keinoja, joilla voimavaroja saadaan kasvatettua. On tärkeää, että pysähdymme palautumisen äärelle. Minä uskon siihen, että kun työskentelemme tulevaisuuteen suunnaten ja voimavarakeskeisesti, asiat alkavat liikkua tavoitteiden suuntaan. Kaikki ratkaisut löytyvät asiakkaasta itsestään, minun tehtäväni työnohjaajana on autaa löytämään ne.

Silloin kun ihminen on lähellä burnoutia, tärkeintä on tilanteen selkeyttäminen ja myös asiakkaan ohjaus muiden tarvittavien palveluiden äärelle. Työnohjauksessa kartoitetaan, mikä on välttämätön työ, joka tulee tehdä, mitä voi delegoida tai mistä luopua. Eettisesti toimiva työnohjaaja ohjaa huolen noustessa asiakkaansa myös terveydenhuollon piiriin (mieluummin aiemmin kuin myöhemmin!), jotta tämä voi saada tarvitsemansa avun. Työnohjauksessa voidaan vahvistaa toivoa ja uskoa tulevaisuuteen ja etsiä keinoja, jolla työn määrä voidaan minimoida ja palautumisen ja toipumisen aika maksimoida. Työnohjaaja on yrittäjän tunteiden ja ajatusten peili, joka tarjoaa vaihtoehtoisia näkökulmia ja lempeän napakkaa hyvinvointiin tukemista.

Entä jos yrittäjä ei tiedä, miten työssään jaksaa? Työnohjaus on hyvä väline pysähtyä tutkimaan asiaa. Miten minä voin? Miten yritykselläni menee? Millaisia tavoitteita minulla ja yritykselläni on? Työnohjauksen keinoin voidaan selkeyttää nykytilaa ja asettaa uusia tavoitteita, joita kohti edetä. Näin myös työn mielekkyys ja motivaatio työn tekemistä kohtaan kasvavat.

Yrittäjän työn kuormitus vaikuttaa muuhun arkeen ja elämään ja muu arki ja elämä vaikuttavat yrittäjän työhön. Yrittäjyys, kuten elämä sen ulkopuolellakin harvoin on yksisuuntainen suora tie ja vuodenkierroltaan täysin tasainen, joten on luonnollistakin kokea ajoittaista kuormitusta. Ihminen kestää kovaakin stressiä, kunhan se ei ole kovin pitkäkestoista. Tärkeää on kuitenkin opetella tunnistamassaan itsessään kuormittumisen merkkejä ja pyrkiä puuttumaan niihin ja kiinnittää huomiota palautumiseen. Työnohjauksessa asioita tarkastellaan nimenomaan työn näkökulmasta ja etsitään työkaluja, joilla jaksamista ja hyvinvointia löytyy molempiin.

Millainen sinun jaksamisesi on tällä hetkellä? Olisiko työnohjauksesta hyötyä?

Lähteet: Suomen Yrittäjät 2020. Yrittäjägallup. https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/yrittajagallup_toukokuu_2020_jaksaminen.pdf

Rakkautta ja kasvua toivotellen
Anne

Työnohjaus · Yrittäjät

Miksi yrittäjän työnohjaus on minun juttuni?

Teen työnohjausta erityiseti somevaikuttajille ja muille pienyrittäjille. Ja miten innostavaa se onkaan! Yrittäjiä, aloja ja tapoja toimia on yrittäjänä on niin monenlaisia. Yksi tekee yrittäjyyttä kokopäiväisesti, toinen palkkatyön ohessa ja kolmas lisätuloina vanhempainvapaallaan. Vaikka työnohjaaja ei koskaan tee työnohjausta itsensä vuoksi, työ antaa valtavasti myös itselle. Olen pohtinut syitä sillle, miksi yrittäjien työnohjaus tuntuu minusta niin palkitsevalta.

1. Saan olla kanssakulkija

Yrittäjyys on varmaankin lähes poikkeuksetta tekijälleen enemmän kuin “vain työ”. On inspiroivaa päästä työskentelemään asialleen omistautuneiden ihmisten kanssa. Kohtaamani yrittäjät ovat huikeita osaajia, jotka tekevät työtään palolla ja sydämellä. Jokainen työnohjausprosessi on yksilöllinen ja tavoitteet lähtevät aina ohjattavasta ja hänen tarpeistaan. Jokaisen yrittäjän kanssa kulkeminen kohti juuri hänen tavoitteitaan on mielenkiintoista ja itsellekin jatkuvasti uusia näkökulmia avaavaa. Välillä stressi ja haasteelliset tilanteet pienentävät yrittäjän palon liekkiä, ja kun työnohjaajana pääsen yhdessä asiakkaan kanssa kasvattamaan sitä takaisin roihuunsa, se innostaa myös työnohjaajaa.

2. Saan olla tunteiden tuulettaja

Vaikka ympärillä olisi hyvät verkostot, perhe ja ystävät, voi yrittäjyys tuntua aika ajoin myös hyvin yksinäiseltä. Lisäksi yrittäjän tunnetaakka kuormittaa helposti myös hänen läheisiään. Toisaalta taas haasteet ja vaikeat elämäntilanteet työn ulkopuolella vaikuttavat myös työntekoon, samalla kun yrittäjän kynnys esimerkiksi sairaslomalle jäämiseen on usein korkea. Ohjattavan kanssa tutkailemme asiaa työn näkökulmasta; mihin asioihin voi itse vaikuttaa ja mitä asioita työssä voisi tehdä toisin, jotta hyvinvointi ja jaksaminen lisääntyisivät? Kun työnohjauspuhelun päätteeksi kuulen ohjattavan äänessä ja sanoissa hymyä ja helpotusta, omassakin sydämessä läikähtää.

3. Saan olla vahvuuksien valjastaja

Meidän on toisinaan itse vaikeaa nähdä ja käyttää omat vahvuutemme hyödyksemme. Positiivinen palaute puolestaan rohkaisee ja kannustaa eteenpäin meitä kaikkia. Uskon vahvasti siihen, että meissä on jo kaikki tarvittava valmiina, osa asioista vain vielä löytymättä. Onkin mahtavaa, kun asiakas löytää ratkaisun avaimet itsestään esimerkiksi silloin, kun käytämme jotain toiminnallista menetelmää tai kun kartoitan kyselemällä asioita, joissa hän on hyvä. Myös haasteellisilta tuntuvissa ominaisuuksissa voidaan nähdä vahvuuksien siemeniä. On hienoa seurata, miten usein ohjattavan asiat etenevät kohti tavoitteita juuri hänen omia vahvuuksiaan käyttämällä ja hyödyntämällä.

4. Saan olla kiireen kesyttäjä

Kirjoittelin jo aiemmin siitä, mitä kiire oikeastaan on. Usein yrittäjän kokemus on, että töissä on tavallaan koko ajan ja kiireen tunne vaikuttaa olevan arjen pysyvä ominaisuus. Se kuormittaa ja pahimmillaan lamauttaa. Tuntuu että elämä on yhtä kaaospalloa, eikä oikein mitään saa aikaiseksi. Yksi antoisimpia asioita pienyrittäjien työnohjaamisessa on se, kun saamme yhdessä järjestettyä sekä yrittäjän päätä että kalenteria. Itsensä johtaminen ja erilaiset ajankäytön hallinnan keinot ovat intohimoni. Olen luonut Yrittäjän työvuorolista -nimisen työkalun, jonka avulla saadaan tehtyä yrittäjälle yksinkertainen ja visuaalinen konkreettinen työn ja ajanhallinan väline. Paras palaute on se, kun asiakas sanoo että “yhtäkkiä kaikki tuntuukin tosi selkeältä ja tiedän, mitä teen milloinkin”. Kun kiire on kesytetty, aikaa tuntuukin yhtäkkiä olevan enemmän ja sitä vapautuu myös muille tärkeille asioille.

5. Saan olla ideoiden intouttaja

Yrittäjät ovat usein idearikasta porukkaa. Aina yrittäjällä ei kuitenkaan ole ihmistä, jonka kanssa omia ideoita voi pallotella. Työnohjaajana autan uusien ideoiden kirkastamisessa ja jalostamisessa. Tarjoan erilaisia näkökulmia, kysyn ja tarvittaessa myös lempeästi kyseenalaistan. Kun ilmassa leijunut idea tai ajatuksenpoikanen työnohjauskeskustelun tiimellyksessä muotoutuu selkeäksi kuvaksi, jota yrittäjä lähtee innostuneena jatkotyöstämään, innostuu työnohjaajana väistämättä itsekin.

Työnohjaajan työssä parasta on se, kun näkee toisten onnistuvan. Se, kun huomaan somessa, että jokin työnohjauspuhelun aikana asiakkaan oivaltama asia tai vinkkaamani työkalu on mennyt käyttöön. Se, kun työnohjauskohtaamisen alussa kuulen, miten asiat ovat edenneet tai miten arki on helpottunut. Ja välillä sekin, että asiakas kertoo, miten tästä ja tästä asiasta tai ajanjaksosta selvittiin hengissä ja pää pinnalla, vaikka välillä näytti toivottomalta. Elämä ja työelämä ovat aaltoliikettä, ja olen todella kiitollinen siitä, että niin moni yrittäjä on ottanut minut mukaan veneeseensä luovimaan tuohon aallokkoon yhdessä.

Lempeitä tuulia ja tyyntäkin säätä yrittäjyyden aallokkoosi toivotellen
Anne

P.S. Käy lukemassa lisää työnohjauksesta!

Ajankäyttö · Tunteet ja vuorovaikutus · Työyhteisö · Voimavarat

Tuhlaatko aikaa kiireeseen?

Mitä kiire on?

Kiire on kavala vaiva työyhteisössä. Mutta mitä kiire oikeastaan on? Työterveyslaitoksen Työhyvinvointi paremmaksi -raportin mukaan (Puttonen, Hasu, Pahkin 2016, 11, 27) kiireen kokeminen on työssä yleistä. Kiire on yksi kuormittavimmista psykososiaalisista tekijöistä suomalaisessa työelämässä. Kiire on tunne, vaikka välillä se voi vaikuttaa olevan ennemmin arjen yksi ominaisuus. Kouluttajani Eeva-Liisa Tamski (2016, 148-149) kirjoittaa osuvasti kiireen olevan myös käsite, jota yhteiskuntamme tukee. Työn merkityksen korkealle nostavassa yhteiskunnassamme kiireen tunne saa meidät tuntemaan itsemme työteliäiksi, tehokkaiksi ja sitä myötä arvokkaiksi. Tamski toteaa kuitenkin myös, että kiire ei kuitenkaan ole tehokkuuden tae: kiireessä arviointikyky heikkenee, parhaat ratkaisut jäävät keksimättä ja aika saattaa kulua näennäiseen puuhasteluun ja kiireen mantran toisteluun. 

Kaikkien työssä on joskus kiirehuippuja. TTL:n raportin (Puttonen ym. 2016, 11-12) mukaan kiire, joka on kestoltaan rajattua, voi parhaassa tapauksessa jopa tehostaa työskentelyä. Tämä edellyttää sitä, että työntekijä pystyy vaikuttamaan työnsä tekemiseen ja saa tukea työyhteisöltään. Jatkuva kiireen tunne lisää kuitenkin stressiä, joka vuorostaan lisää kiireen tunnetta, ja oravanpyörä on valmis. Työn tuottavuus, työturvallisuus ja työhyvinvointi heikkenevät. Pahimmillaan työ sairastuttaa tekijänsä. “Kiireessä on se paha puoli, että se vie aikaa”, totesi osuvasti G.K. Chestertonkin.

“Aikaa ei voi hallita. Kiirettään voi.” 

Miten kiirettä sitten voidaan taklata työyhteisössä? Kiireen hallinta on ajankäytön hallintaa ja oman ajattelutavan uudistamista. Usein kiireen taustalla on monia sellaisia perussyitä, joihin työntekijä ei voi vaikuttaa, esimerkiksi niukat resurssit työn määrään nähden tai asiakkaasta johtuvat tiukat aikataulut. Kun näihin ei voida vaikuttaa, avainasemaan nousevat vuorovaikutuksellinen johtaminen, työyhteisön antama tuki ja työntekijän omat ajankäytön hallinnan keinot. (Puttonen ym. 2016, 27.)

Tämän näyttöön perustuvan tarpeen ja tiedon pohjalta olemme luoneet kollegani Petra Karisen kanssa työyhteisöille suunnatun Virta-valmennuksen. Valmennuksessa vahvistetaan työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä ja ajankäytön hallintaansa, kasvatetaan yhteisöllisyyttä työyhteisössä ja tuetaan vuorovaikutuksellista johtamista. Me uskomme siihen, että jokaisessa työyhteisössä on potentiaalia, joka voidaan valjastaa kiireen taltuttamiseen. Virta-valmennuksessa piilossa oleva potentiaali ja työntekijöiden yksilölliset vahvuudet otetaan käyttöön. 

Valmennus alkaa Työyhteisön vahvuuspäivällä (8 h), jossa tarkastellaan toiminnallisten menetelmien avulla työyhteisön vuorovaikutusta. Lisäksi tehdään näkyväksi yksilöiden vahvuuksia ja valjastetaan ne käyttöön työn arkeen. Tavoitteena on tuottava ja hyvinvoiva työyhteisö, jossa krooninen kiire on taklattu hyvällä suunnittelulla ja toimivalla työnjaolla. Vahvuuspäivästä jokaiselle työntekijälle jää käteen arjessa helposti toteutettavia ajankäytön hallinnan menetelmiä, ja tunne siitä, että omaan työhön ja kiireen kokemukseen voi vaikuttaa. Lisäksi matkaevääksi saadaan tiiviimpi vuorovaikutus ja tieto työyhteisössä olevasta osaamisesta, jonka kautta myös töiden organisointi helpottuu.

Noin kuukausi työyhteisön vahvuuspäivän jälkeen tapaamme työyhteisön esihenkilön yksilövalmennustapaamisessa (2 h). Tapaamisessa tarkastellaan, millaisia muutoksia työyhteisössä on tapahtunut ja millaisin keinoin sitä vahvistetaan entisestään. Painopiste on vuorovaikutteisessa johtamisessa ja sen kehittämisessä. 

“Jos haluat tuntea menneen, katso nykyisiä olosuhteitasi. Jos haluat tuntea tulevaisuuden, katso nykyisiä tekojasi.” -Kiinalainen sananlasku

-Anne

Lisätietoja Virta-valmennuksesta: Anne / 040 753 7520 / metsolanne@gmail.com

Lähteet:

Tamski, Eeva-Liisa 2016. Työnohjaus. Tietäjien kohtaamisia. Mikkeli: Tamski Avoin Yhtiö.

Puttonen, S., Hasu, M. & Pahkin, K. 2016. Työhyvinvointi paremmaksi. Keinoja työhyvinvoinnin ja työterveyden kehittämiseksi suomalaisilla työpaikoilla. Helsinki: Työterveyslaitos. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130787/Ty%c3%b6hyvinvointi%20paremmaksi.pdf?sequence=1&isAllowed=y 

Somevaikuttajat · Työnohjaus

Somevaikuttajakin tarvitsee työnohjausta

Somevaikuttaja on alttiina loppuunpalamiselle

Manifeston julkaisema Somevaikuttaja 2019 -barometri kertoo, että samalla kun somevaikuttaminen on ammattimaistunut (105 vastaajasta 60 % toimii yrittäjinä), yhä useampi pohtii sen lopettamista. Barometri kertoo, että lähes kolmannes vastaajista oli edellisvuoden aikana harkinnut kanavansa lopettamista. Syyt, jotka lopettamisajatusten takana korostuvat, ovat somemaailman uuvuttavuus, ajanpuute sekä ansaintamallin haastavuus.

Väitöskirjatutkija Hanna Reinikainen toteaa Ylen artikkelissa, että sosiaalinen media kuluttaa, koska somessa tapahtuu jatkuvasti, ja ajan henki on se, että koko ajan pitäisi olla ihmisten saatavilla. Paine laadukkaan sisällön tuottamisesta on kova ja työhön kuuluu paljon sellaista, jonka tekeminen vie paljon aikaa, muttei näy ulospäin. Reinikaisen mukaan kaupallisia yhteistöitä tekevät somevaikuttajat joutuvat myös melkoiseen ristipaineeseen yritysten ja seuraajien vaatimusten välillä. Somevaikuttajan elämä on julkista ja näin ollen altista kriittiselle arvostelulle. Ihmiset kommentoivat asioita joko nimellään tai anonyymisti hyvinkin kärkkäästi ja monen kohdalla voidaan puhua jopa kiusaamisesta.

Työnohjauksesta tukea työhyvinvointiin ja työn kehittämiseen

Kun ajatellaan somevaikuttajan työn erityispiirteitä, työnohjauksen keinoin voidaan käsitellä esimerkiksi erilaisten kommenttien herättämiä tunteita ja työn aiheuttamaa tunnekuormaa. Koska somevaikuttajan työ koostuu monista erilaisista palasista, voidaan työnohjauksen avulla selkeyttää sitä, millaisista prosesseista työ oikein koostuukaan, mikä on tärkeintä ja miten työhön käytetty aika kannattaa jakaa, jotta se olisi kannattavinta niin hyvinvoinnin kuin taloudenkin kannalta. Tärkeää on myös etsiä ohjattavan voimavaroja ja vahvuuksia sekä palautumisen paikkoja ja keinoja. Voimme yhdessä pohtia sitä, miten työtä voi ja kannattaa rajata. Yhteistyökumppaneiden, seuraajien ja oman itsen välisiä arvoristiriitoja päästään ratkaisemaan arvotyöskentelyn kautta. Sen myötä myös somevaikuttajan ammatillinen identiteetti vahvistuu.

Mitä työnohjauksessa tapahtuu?

Työnohjaus on yleensä vähintään vuoden mittainen tavoitteellinen prosessi, jossa tähdätään tulevaisuuteen ja työn kehittymiseen. Pitkin matkaa arvioidaan, mihin suuntaan työ kehittyy suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Tällä hetkellä kaikki tekemäni työnohjaus tapahtuu etänä, 3-4 viikon välein tapahtuvissa noin 1-1,5 tunnin mittaisissa puhelinkeskusteluissa.

Omana tavoitteenani on kehittyä Suomen parhaaksi somevaikuttajien työnohjaajaksi. Työnohjaustilanteessa minä olen ohjaamisen ja prosessien osaaja, somevaikuttaja puolestaan oman työnsä asiantuntija. Työnohjauksessa pääsee peilaamaan ja reflektoimaan työtään jonkun sellaisen ulkopuolisen kanssa, jolla ei ole suoria vastauksia, mutta joka osaa kysyä oikeita kysymyksiä. Omassa työssäni minulle tärkeintä on empatia ja aito kohtaaminen sekä voimavara- ja ratkaisukeskeisyys. Työnohjaus on aina luottamuksellista ja lähtee ohjattavan yksilöllisistä tarpeista. Mikäli sinulla on tarvetta työnohjaukselle, ota rohkeasti yhteyttä.

Lue lisää työnohjauksesta täältä!

Lämmöllä,
Anne

040 753 7520
metsolanne@gmail.com
http://www.metsolanne.fi

Lähteet: Yle 2019:  Tuore kysely: Joka kolmas somevaikuttaja harkinnut lopettamista – bloggaaja Jenni Rotonen: “Olin lähellä totaalista loppuunpalamista” https://yle.fi/uutiset/3-10951986

Manifesto 2019: Manifeston Somevaikuttaja 2019 -barometri on julkaistu https://manifesto.fi/manifeston-somevaikuttaja-2019-barometri-on-julkaistu/