palautuminen Archives •

Mitä stressi on?

Terveyskirjastossa stressi määritetään seuraavasti: “Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihmiseen kohdistuu niin paljon haasteita ja vaatimuksia, että sopeutumiseen käytettävissä olevat voimavarat ovat tiukoilla tai ylittyvät.”

Jokaisella meistä on yksilöllinen stressin vastustus- ja sietokyky, johon liittyvät erityisesti näkökulmat ja asenteet. Se, mikä stressaa toista paljon, ei purista toisen kenkää ollenkaan. Tutkijat näkevät kuitenkin niin, että lähestulkoon mikä tahansa muutos ihmisen elämässä, on se sitten kielteinen tai myönteinen, voi aiheuttaa stressiä. Työnohjauksessa käsitellään usein myös stressiä ja stressinhallintaa. Pysähdymme monesti asiakkaideni kanssa sen äärelle, että kivatkin asiat uuvuttavat, kun niitä on liikaa.

Stressi on normaalia ja luonnollista, eikä yksinomaan negatiivinen asia. Lyhytkestoisella stressillä on tärkeä tehtävä: se saa meidät tekemään parhaamme. Pitkittyessään stressin haittavaikutukset voivat kuitenkin olla erittäin vaarallisia. Olen kirjoittanut tämän postauksen etenkin ennaltaehkäisevästä ja varhaisen puuttumisen näkökulmasta. Hyppää mukaan lukemaan, miten voit parantaa stressinsieto- ja vastustuskykyäsi!

1. Tunnista stressi ja sen aiheuttajat

Stressin oireet ovat aina yksilöllisiä. Kun tunnistat itsessäsi stressin oireita (tai jos joku kysyy sinulta, oletko stressaantunut), pysähdy. Usein stressiä voimistaa tilanteen epäselvyys ja jäsentymättömyys. Puhu ja jaa asioita jonkun kanssa: jo asioiden ääneen sanominen voi selkeyttää ja pienentää tunnekuormaa.

Kirjaa ylös, mitkä kaikki asiat kuormittavat sinua tällä hetkellä. Pyri tunnistamaan myös aikasyöpöt: unohdutko esimerkiksi selaamaan somea? Aikasyöppöjä ovat asiat, jotka itsessään eivät välttämättä kuormita meitä, mutta vievät aikaamme niin, että jokin tärkeämpi jää kuin huomaamatta toissijaiseksi, ja näin kasvattaa stressitasojamme. Kirjaa ylös myös, mitkä asiat puolestaan tuovat sinulle voimavaroja. Mitkä asiat saavat kuitenkin jaksamaan? Mistä unelmoit?

woman comforting crying black girlfriend wiping tears — Photo by Liza Summer on Pexels.com

2. Erottele

On olemassa asioita, jotka stressaavat meitä, mutta joille emme itse voi tehdä mitään. Kun olet tunnistanut stressiä aiheuttavat tekijät, erottele ne asioihin, joihin voit vaikuttaa, ja asioihin, joihin et voi vaikuttaa. Keskitä energiasi niiden asioiden ratkaisemiseen, joihin voit vaikuttaa. Anna itsellesi lupa etäännyttää itseäsi ja keventää kuormaasi asioista, joihin sinulla ei ole päätäntävaltaa. Kaikissa hankalaltakin tuntuvissa kokonaisuuksissa ja stressiä aiheuttavissa asioissa on yleensä jotain, johon voit itse vaikuttaa – ainakin se, että voit pitää omasta jaksamisestasi huolta raskaassakin tilanteessa.

3. Priorisoi ja suunnittele ajankäyttösi

Listaa ylös tehtävälistaksi kaikki asiat, jotka tulevat mieleesi. Laita sen jälkeen asiat tärkeysjärjestykseen. Muista, että prioriteetti on yksikkö, ei monikko. Voit tehdä vain yhtä asiaa kerrallaan. Varaa kalenteristasi aikaa tärkeimmille asioille. Tee ensin alta pois kiirelliset ja tärkeät asiat, mutta huolehdi, että kalenterissasi on merkittynä aikavaraukset myös niiden asioiden edistämiseen, jotka ovat tärkeitä, mutta eivät “sammutettavia tulipaloja”. Pohdi, onko jotain mitä voisit ulkoistaa? Onko jotain, mikä on ollut jossain kohtaa ajankohtaista, mutta jonka tekeminen ei enää ole lainkaan oleellista? Pyyhi ne asiat pois listaltasi.

4. Pyydä apua

Olen oppinut avun pyytämisestä kolme asiaa.
1. Se on tuntunut usein vaikealta.
2. Joka kerta se on kannattanut.
3. Avun pyytämisen kynnystä on madaltanut se ajatus, soisinko avun jollekin toiselle vastaavassa tilanteessa.

Pyydä siis apua läheisiltä, työkavereilta, kollegoilta, yrittäjätuttaviltasi, naapureiltasi jne. Vaikka kynnys tuntuisi korkealta, rohkaistu hakemaan apua tarvittaessa myös esimerkiksi terveydenhuollosta tai järjestöiltä. Kenenkään meistä ei tarvitse pärjätä yksin.

balance macro ocean pebbles — Photo by Pixabay on Pexels.com

5. Tee pienin mahdollinen positiivinen muutos voimavarojen peruspilareihin

Voimavarojen ja hyvinvoinnin kolme peruskiveä ovat lepo, liikunta ja ravinto. Pohdi, millä tasolla nämä kohdallasi ovat? Saatko riittävästi unta? Entä muu lepo? Millaista ruokaa syöt ja miten usein? Mikä olisi pienin mahdollinen muutos, joka toisi sinulle lisää voimavaroja ja pienentäisi stressiäsi? Valitse vaikka vain yksi näistä osa-alueista, ja tee siinä pienin mahdollinen muutos (esimerkiksi aamupala joka päivä, 5 minuutin happihyppely joka päivä, kännykän katsominen vasta aamupalan jälkeen).

Stressaavassa tilanteessa on tärkeää edetä pienin askelin ja tehdä pieniä muutoksia. Puhun usein valmennettavieni ja työnohjattavieni kanssa siitä, että muutokseen pystyy sitoutumaan vain, jos sen askeleet ja vaiheet tuntuvat realistisilta. Eräältä asiakkaaltani olen oppinut tärkeän viisauden onnistumiseen liittyen: tärkeää on muistaa myös se, että vain 100 % onnistuminen ei ole onnistuminen, ja kaikki muu epäonnistumista.

Kerron tästä esimerkin: jos tavoitteesi on kuukauden ajan viitenä päivänä viikossa ulkoilla 10 minuuttia päivässä, mutta sinulla jää joka viikko yksi päivä väliin tai yhtenä viikkona et käy kertaakaan ulkoilemassa, et ole epäonnistunut. Onnistumisprosenttisi on 80.
Ja se on paljon se!

Muista myös, että näennäisesti rentouttava alkoholi tai muut päihteet eivät hoida stressioireita, vaan häiritsevät palautumistasi ja esimerkiksi syvän ja palauttavan unen saantia. Moni yrittää hoitaa stressioireitaan esimerkiksi alkoholilla, mikä usein johtaa vain pahempaan stressikierteeseen ja uupumiseen. Onkin hyvä tarkastella omaa päihteidenkäyttöään: minkä verran käytän päihteitä ja vaikuttaako se hyvinvointiini?

6. Tee asioita, joiden tiedät kasvattavan voimavarojasi

Pyysin sinua aiemmin kirjaamaan ylös asioita, jotka tuovat sinulle voimavaroja. Pohdi ja listaa myös, minkä asioiden tiedät tuovan sinulle hyvää mieltä ja iloa. Mikä tuo hymyn huulillesi? Mitä tykkäsit tehdä, kun olit lapsi? Tee sellaisia asioita. Näiden asioiden ei tarvitse olla suuria ja aikaavieviä, vaan pieniä, helppoja ja merkityksellisiä asioita, jotka kasvattavat voimavarapankkiasi. Stressaantunut mieli alkaa helposti kiertää noidankehää, joka vain lisää kuormitusta. Parasta vastalääkettä siihen on itselle merkityksellisten ja iloa tuottavien asioiden tekeminen. Pidä lista lähettyvilläsi, jotta voit poimia sieltä tekemistä tarvittaessa.

Ja vaikka et itseäsi luontoihmiseksi mieltäisikään, lähde luontoon. Mene edes hetkeksi lähimetsään tai -puistoon. Luonnossa ulkoilulla on tutkitusti paljon terveysvaikutuksia. Koska koemme luontoa eri aistiemme kautta, merkittävä osa luonnon hyvinvointivaikutuksista syntyy tahdostamme riippumatta. Jo pelkän metsämaiseman katselun on tutkimuksissa osoitettu rentouttavan ihmistä sekä fyysisesti että psyykkisesti enemmän kuin rakennetun kaupunkimaiseman katselun. Luonto tekee siis meille hyvää huomaamattamme.

7. Vaali ihmissuhteitasi

“Onnellisuustutkimuksessa on havaittu, että tärkein henkisesti hyvinvoivia ihmisiä yhdistävä tekijä on se, että heillä on paljon sosiaalisia suhteita ja he viettävät eniten aikaa toisten – ystävien, sukulaisten ja tuttavien – seurassa” (Terveyskirjasto 2021). Hakeudu siis kontaktiin niiden ihmisten kanssa, joiden tiedät tuovan sinulle hyvää oloa ja mieltä. Itselle tärkeiden ihmissuhteiden vahvistaminen on tärkeä osa stressinhallintaa ja stressinsietokyvyn kasvattamista.

Yksi hyvä keino lievittää omaa stressiä on myös hyvän tekeminen toisille. Kun stressaantuneena käpertyy helposti omaan itseensä, voi toiselle pienen hyvän teon tekeminen tuodakin lisää voimavaroja. Pienten hyvien tekojen tekeminen vahvistaa minäkuvaamme, jolla on suuri merkitys myös stressinsietokyvylle.

person placing cup of latte on white saucer near pink flowers in bloom — Photo by Brigitte Tohm on Pexels.com

+1: Kokeile tietoisen läsnäolon harjoituksia

Pidin pitkän aikaa tietoisen läsnäolon harjoitteita, mindfulnessia ja meditaatiota jonain sellaisena, “joka ei ole minun juttuni, koska minulla on ADHD”. Sijoitin ne vaikeiden ja suurta panostusta ja valaistumista edellyttävien asioiden kategoriaan. Kun ymmärsin niiden olevan oikeastaan tosi arkisia ja pieniä, sekä usein myös nopeita harjoituksia, suhtautumiseni muuttui. Olen oivaltanut, että oikeastaan tietoinen läsnäolo on parasta lääkettä, mitä voin stressaantuneelle mielelleni tai ADHD-aivoilleni antaa.

Pienimmillään muutama syvä hengitys sisään ja ulos rauhoittaa hermostoani siten, että mielikin rauhoittuu ja alan saamaan selkeyttä ja tehoa esimerkiksi työntekoon tai kodinsiivoukseen. Voin tehdä harjoituksen ollessani ulkona metsässä omaan tahtiini tai ottaa esimerkiksi nukahtamisen avuksi YouTubesta ohjatun rentoutusharjoituksen. Lisää tietoisuusharjoituksista voit lukea esimerkiksi Mieli ry:n sivuilta. Heillä on myös sivuillaan hyväksi kokemiani lyhyitä tietoisuusharjoituksia, joita kokeilla!

Lempeyttä ja voimaa kevääseen toivottaen,
Anne
Metsolanne
040 753 7520
metsolanne@gmail.com

Tutustu myös:
Vinkkejä kuukausisuunnitelman tekoon
Yrittäjän Voimavarahuoltamo
Milloin yrittäjä tarvitsee työnohjaajan?

Lähteet:
Antti S. Mattila 2018. Lääkärikirja Duodecim. Stressi.
Mieli ry. i.a. Harjoitukset.
Mieli ry i.a. Mitä ovat mindfulness-tietoisuustaidot?
Suomen Mielenterveysseura i.a. Stressi kuuluu elämään.
Tyrväinen, Lanki, Sipilä & Komulainen 2018. Aikakauskirja Duodecim. Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä?

Aika usein ajatellaan, että työnohjaukseen kannattaa hakeutua siinä vaiheessa kun työssä tai jaksamisessa on ylitsepääsemättömiä haasteita tai ongelmia. Minä olen kuitenkin viime aikoina pysähtynyt pohtimaan sitä, että työnohjauksesta on hyötyä kaikenlaisissa tilanteissa oleville yrittäjille; työnohjaus muotoutuu aina yksilöllisesti asiakkaan omien lähtökohtien ja tavoitteiden mukaisesti. Innostuin tarkastelemaan asiaa yrittäjän jaksamisen näkökulmasta löytäessäni tuoreita tilastoja asiaan liittyen.

Suomen Yrittäjät on teetättänyt toukokuussa 2020 Kantar TS Oy:lla Yrittäjägallupin, jossa on kartoitettu yrittäjien työssä jaksamista ja sen vaikutusta omaan yritykseen. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut “selvittää pienten ja keskisuurten yritysten yrittäjien mielipiteitä ja näkemyksiä ajankohtaisista aiheista”. Yli tuhannesta vastaajasta 87 % on sitä mieltä, että heidän oma jaksamisensa vaikuttaa heidän yritykseensä, ja yli puolet (54 %) ajatteli, että oma jaksaminen vaikuttaa yritystoimintaan paljon. Turhaan ei siis varmastikaan sanota, että yrittäjä on oman yrityksensä tärkein resurssi, kivijalka ja myös suurin riski, jos jotain sattuukin.

Mielenkiintoista on kuitenkin myös se, että useampi kuin joka kymmenes arvioi, ettei heidän omalla voinnillaan ole merkitystä yrityksen toimintaan. Olisi kiinnostavaa tietää, mitkä seikat vaikuttavat tähän: onko kyse yrityksistä, joissa vastuu jakautuu useampien ihmisten kesken, ovatko koetut voimavarat niin hyvät, ettei niiden vaikutusta nähdä, vai onko esimerkiksi kyse jo niin vakiintuneesta toiminnasta, että se “rullaa omalla painollaan”. Tällaisen tilaston pohjalta on tietenkin mahdoton tehdä mitään syvempää analyysia ja nämä ovat pelkkiä arvailuja, mutta mielenkiintoista silti pohdiskella!

Tutkimuksessa jaksamisen tilastoja verrattiin myös aiempiin, ja todettiin, että korona on vaikuttanut yrittäjien jaksamiseen heikentävästi. Vertailutilastot löydät lopussa olevasta lähdelinkistä. Toukokuun tilanne oli seuraavanlainen: melkein neljännes oli joko loppuupalamisen partaalla tai jatkuvasti ylirasittunut. Toisaalta kolmasosalla ei ollut jaksamisen ongelmia ja 42 % arvioi olevansa joskus ylirasittuneita.

Missä kohtaa yrittäjälle sitten olisi hyötyä työnohjauksesta? Missä kohtaa tahansa. Kokosin alle ajatuksiani siitä, millaisiin asioihin esimerkiksi työnohjauksessa voidaan vaikuttaa eri jaksamisen asteilla.

Kun ongelmia jaksamisen kanssa ei ole, on arvioinnin, kehittämisen ja eteenpäin suuntaamisen aika. Tutkitaan sitä, mitkä asiat ovat onnistuneet ja miksi, ja miten niitä voisi mallintaa uusia onnistumisia varten. Työnohjauksessa on mahdollisuus ideoida uutta ja panostaa niihin osa-alueisiin, jotka muuten jäävät vähemmälle työn arjessa voimavarojen ollessa pienemmät. Kun jaksaminen on hyvällä tasolla, ihminen usein on motivoitunut myös kehittämään itseään ammatillisesti, ja tätä voidan tehdä tavoitteellisesti työnohjauksen myötä. Työnohjauksen avulla hyvinvointia ja työkykyä voidaan ylläpitää. On myös tärkeää oppia tunnistamaan itseä kuormittavia asioita ja omia kuormittumisen oireita.

Kun ylikuormitus on ajoittaista, on tärkeää jäsennellä ja kartoittaa tekijät, jotka tekevät tilanteesta kuormittavan. Tämän jälkeen päästään kartoittamaan voimavaratekijät ja asiat, joihin lähdetään hakemaan muutosta. Yhdessä etsitään realistisia keinoja ja välineitä työarjen keventämiseen. Pysähdytään tutkimaan oman työn johtamista ja ajankäytön hallintaa. Konkreettisesti esimerkiksi myös se voi auttaa, että asetetaan kiintopisteitä ja tavoitteita kuormittavan ajanjakson jälkeiselle ajalle. Monia auttaa esimerkiksi se, että merkataan konkreettisia vapaa- tai lomapäiviä kiireajan jälkeiselle ajalle. Ne näyttävät kalenterissa keitailta, joita kohti kulkea. Silloinkin kun työ ajoittain kuormittaa, on kuitenkin tärkeää pysähtyä sen äärelle, miten haluan kehittyä ja kehittää, ja mikä minua motivoi. Työnohjauksessa voidaan pysähtyä myös esimerkiksi yksittäisiin asiakastilanteisiin tai tunne- ja arvotyöskentelyyn.

Mikäli ylirasitus on jatkuvaa, tulisi hälytyskellojen soida. Työnohjauksessa voidaan selkeyttää ja jäsennellä kokonaistilanne, priorisoida asioita ja rajata työtä. Asiakas saa tuulettaa tunteitaan ja etsimme yhdessä konkreettisia tekoja ja keinoja, joilla voimavaroja saadaan kasvatettua. On tärkeää, että pysähdymme palautumisen äärelle. Minä uskon siihen, että kun työskentelemme tulevaisuuteen suunnaten ja voimavarakeskeisesti, asiat alkavat liikkua tavoitteiden suuntaan. Kaikki ratkaisut löytyvät asiakkaasta itsestään, minun tehtäväni työnohjaajana on autaa löytämään ne.

Silloin kun ihminen on lähellä burnoutia, tärkeintä on tilanteen selkeyttäminen ja myös asiakkaan ohjaus muiden tarvittavien palveluiden äärelle. Työnohjauksessa kartoitetaan, mikä on välttämätön työ, joka tulee tehdä, mitä voi delegoida tai mistä luopua. Eettisesti toimiva työnohjaaja ohjaa huolen noustessa asiakkaansa myös terveydenhuollon piiriin (mieluummin aiemmin kuin myöhemmin!), jotta tämä voi saada tarvitsemansa avun. Työnohjauksessa voidaan vahvistaa toivoa ja uskoa tulevaisuuteen ja etsiä keinoja, jolla työn määrä voidaan minimoida ja palautumisen ja toipumisen aika maksimoida. Työnohjaaja on yrittäjän tunteiden ja ajatusten peili, joka tarjoaa vaihtoehtoisia näkökulmia ja lempeän napakkaa hyvinvointiin tukemista.

Entä jos yrittäjä ei tiedä, miten työssään jaksaa? Työnohjaus on hyvä väline pysähtyä tutkimaan asiaa. Miten minä voin? Miten yritykselläni menee? Millaisia tavoitteita minulla ja yritykselläni on? Työnohjauksen keinoin voidaan selkeyttää nykytilaa ja asettaa uusia tavoitteita, joita kohti edetä. Näin myös työn mielekkyys ja motivaatio työn tekemistä kohtaan kasvavat.

Yrittäjän työn kuormitus vaikuttaa muuhun arkeen ja elämään ja muu arki ja elämä vaikuttavat yrittäjän työhön. Yrittäjyys, kuten elämä sen ulkopuolellakin harvoin on yksisuuntainen suora tie ja vuodenkierroltaan täysin tasainen, joten on luonnollistakin kokea ajoittaista kuormitusta. Ihminen kestää kovaakin stressiä, kunhan se ei ole kovin pitkäkestoista. Tärkeää on kuitenkin opetella tunnistamassaan itsessään kuormittumisen merkkejä ja pyrkiä puuttumaan niihin ja kiinnittää huomiota palautumiseen. Työnohjauksessa asioita tarkastellaan nimenomaan työn näkökulmasta ja etsitään työkaluja, joilla jaksamista ja hyvinvointia löytyy molempiin.

Millainen sinun jaksamisesi on tällä hetkellä? Olisiko työnohjauksesta hyötyä?

Lähteet: Suomen Yrittäjät 2020. Yrittäjägallup. https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/yrittajagallup_toukokuu_2020_jaksaminen.pdf

Rakkautta ja kasvua toivotellen
Anne

Ota yhteyttä!

Tag: palautuminen

7 + 1 askelta stressinhallintaan