Hain työnohjaajakoulutukseen, koska olen itse saanut valtavasti apua työnohjauksesta työurani aikana. Olen nuoriso- ja sosiaalialan töissäni vuosien varrella ollut niin yksilö-, ryhmä- kuin yhteisötyönohjauksessa. Se on ollut monin tavoin hyödyllistä. Yksilötyönohjauksissa oman työn tavoitteellisuus ja selkeys ovat lisääntyneet. Olen saanut purkaa tunteitani ja ajatuksiani. Olen saanut käsitellä haastavia ajanjaksoja ja uhkaavia tilanteita. Työ on tuntunut vähemmän kuormittavalta, olen oppinut rajaamaan sitä paremmin ja oman työn peilaamisen kautta kasvanut ammattilaisena.

Ryhmätyönohjauksissa minä ja työkaverini olemme tulleet tietoisiksi myös toisten työtehtävistä ja vahvuuksista. Yhteinen perustehtävä on kirkastunut. Yhdessä työnohjaajan kanssa on pystytty turvallisesti puhumaan vaikeistakin asioista. Vuorovaikutus on parantunut ja yhteiset tavoitteet, pelisäännöt ja käytännöt on saatu sovittua. Tämän kaiken myötä työn vaikuttavuus on lisääntynyt: ihmiset, joita varten olemme työtä tehneet, ovat saaneet enemmän aidosti tarvitsemiaan mahdollisuuksia ja apuja oikeampaan aikaan.

Opinnot ja toto

Työnohjaajaopintoihimme kuuluu totoa, eli työnohjauksen työnohjausta. Se on ryhmämuotoista ja tapahtuu kerran kuukaudessa. Me kaikki kaksitoista opiskelijaa olemme jokainen omanlaisiamme työnohjaajia. Toisten reflektoidessa omaa tekemistään saa ideoita ja ajatuksia omaankin työnohjaajan työhön. On myös ollut helpottavaa huomata, etten ole ainoa, joka kokee epävarmuuden tunteita työnohjaajaksi kasvaessaan. Uskonkin, että – alasta riippumatta – itsenäistä työtä tekeville ryhmätyönohjaus samankaltaista työtä tekevien kanssa tarjoaa hyvän väylän vertaisuuteen, tunteiden tuuletukseen ja yhdessä oppimiseen.

Vertaistuellisiin sparrausryhmiin nähden ryhmätyönohjauksen etu on mielestäni se, että työnohjaajan ollessa vetovastuussa, jokainen ryhmän jäsen on tasa-arvoisessa asemassa ja saa luvan rauhassa sukeltaa osallistujan rooliin. Työnohjaaja huolehtii aikataulusta, keskustelun etenemisestä ja siitä, että kaikki saavat äänensä kuuluviin. Työnohjaaja myös haastaa ja nostaa keskusteluun erilaisia näkökulmia, jotka puolestaan voivat synnyttää uudenlaisia oivalluksia ryhmän jäsenissä. Ja kas näin, työ ja hyvinvointi kehittyvät! 🙂

Minä yrittäjänä työnohjauksessa

Ryhmä-toton lisäksi olen halunnut päästä myös yksilötyönohjaukseen. Tapaamme lempeän ja viisaan työnohjaajani kanssa noin neljän viikon välein etänä puhelimitse, ja juttelemme tunnin kerrallaan. Ja miten mahtavaa se onkaan ollut! Yksilötyönohjauksessa minulla on lupa puhua ja jäsentää kaikkia työnohjaukseen, valmennukseen ja yrittäjyyteen sekä omaan ammatillisuuteen, kasvuun ja tulevaisuuteen liittyviä ajatuksiani ja kysymyksiäni. Saan olla kesken ja ihmeissäni, ja peilata yhdessä ammattilaisen kanssa niin huonosti kuin hyvin menneitä asioita. Pikkulapsiarjen ja yrittäjyyden yhdistäminen ei aina ole yksinkertaista. Työnohjaus tukee työni arkea ja jäsentää käytännön asioita siinä. Puhelinohjaus toimii minulla hyvin. Se myös säästää aikaa, kun ei tarvitse matkustaa minnekään.

Usein asiat jäsentyvät ja ratkaisut alkavat löytyä jo siinä vaiheessa, kun vain puhun niitä ääneen. Työnohjaajan kysyessä syventäviä kysymyksiä, asioita tulee katseltua myös sellaisilta kanteilta, joita ei itse tule ajatelleeksi. Monimutkaisilta tuntuneet solmut aukeavat kuin itsestään.

Olen harjoitellut tietoista oman työn reflektointia jo toistakymmentä vuotta, kiitos Diakin sosionomiopintojen. (Kerrottakoon tässä kohtaa, että minä olin vuonna se opiskelija, joka kovaan ääneen ensimmäisen lukukauden [ammattiin oppimisen perusteet] aikana marmatti, että “eikö me täällä tehdä mitään muuta kuin reflektoida, miten tämä muka auttaa meitä työn tekemisessä, minä haluan päästä opiskelemaan oikeasti tähän ammattiin!“ 😀 Myöhemmin olen onneksi oppinut, että oman työn tietoinen peilaaminen on tärkeimpiä työkaluja työssä kuin työssä). Vaikka osaan ohjata toisia, sekä johtaa ja reflektoida omaa työtäni, en osaisi ikinä työnohjata itseäni niin hyvin kuin työnohjaajani sen tekee. Työnohjauksessa minä, jonka tehtävä normaalisti on kuunnella, saan puhua ja purkaa. Usein asiat jäsentyvät ja ratkaisut alkavat löytyä jo siinä vaiheessa, kun vain puhun niitä ääneen. Työnohjaajan kysyessä syventäviä kysymyksiä, asioita tulee katseltua myös sellaisilta kanteilta, joita ei itse tule ajatelleeksi. Monimutkaisilta tuntuneet solmut aukeavat kuin itsestään.

Yksi työnohjauksen vahvuuksista on se, että se on aina pitkäkestoinen oppimisprosessi. Tärkeää on etenkin se, mitä tapahtuu työnohjaustapaamisten välissä. Huomaan, että usein työnohjauksessa puhuttujen asioiden käytäntöön vienti alkaa tapahtua nopeammin kuin mitä se muuten tapahtuisi. Priorisointi on helpompaa. Myös sellaiset toiveet ja haaveet, joista on puhuttu ehkä vain sivulauseissa, alkavat muuttua tavoitteiksi, joita kohti alan edetä kuin huomaamatta.

Yksi esimerkki viimeksi mainituista on se, että vähän itsellenikin yllättäen jään ensi vuodeksi opintovapaalle palkkatyöstäni, kahden vuoden perhevapaiden jatkoksi. Haaveissani on viiden vuoden sisällä täysipäiväinen yrittäjyys, ja nyt minulle avautuu mahdollisuus kehittää itseäni ja yritystäni sekä “testata yrittäjän arkeani” samalla, kun perheemme pienimmäinen saa pehmeän laskun varhaiskasvatukseen. Keväällä viimeistelen ammatillisen opettajan opintoni. Työnohjaajakoulutus jatkuu aina ensi vuoden loppuun saakka.

Lisäksi olen saanut Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnon opiskelupaikan Gradialta. Opinnot alkavat helmikuun alussa ja olen niistä innoissani! Pääsen kehittämään itseäni, yritystäni ja Metsolannen Yrittäjän työvuorolista -konseptiani. Lisäksi saan brändäyksen, markkinoinnin, palvelumuotoilun ja tuotekehitystyön täsmäosaamista myös asiakkaitani varten. Uskonkin että tämä koulutus realisoituu parempana palveluna asiakkailleni. En malta odottaa, mitä tuleva vuosi tuo tullessaan!

Onko sinulla kokemusta työnohjauksen myötä seuranneista pienistä tai suurista mullistuksista?

Iloisin terkuin
Anne

P.S. Miksi sitten en hyppää vielä täysillä yrittäjyyteen? Koska jotain taitaa olla vielä tekemättä ja annettavana oman päivätyön puolella. 🙂 Ja koska haluan rakentaa yrittäjyyttäni rauhassa ja hiljaa. Kokeillen ja oppien sitä, mihin minun kannattaa keskittyä, jotta voin palvella asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla. Kun usein menen kaasu pohjassa, on virkistävää harjoittaa omaa kärsivällisyyttä!

P.P.S. Opintovapaani mahdollistaa sen, että voin avata muutaman uuden työnohjauspaikan tammikuussa. Ota yhteyttä 040 753 7520 tai metsolanne@gmail.com, mikäli tarvitsisit työnohjaajaa!