Työnohjaus · Yrittäjät

Miksi yrittäjän työnohjaus on minun juttuni?

Teen työnohjausta erityiseti somevaikuttajille ja muille pienyrittäjille. Ja miten innostavaa se onkaan! Yrittäjiä, aloja ja tapoja toimia on yrittäjänä on niin monenlaisia. Yksi tekee yrittäjyyttä kokopäiväisesti, toinen palkkatyön ohessa ja kolmas lisätuloina vanhempainvapaallaan. Vaikka työnohjaaja ei koskaan tee työnohjausta itsensä vuoksi, työ antaa valtavasti myös itselle. Olen pohtinut syitä sillle, miksi yrittäjien työnohjaus tuntuu minusta niin palkitsevalta.

1. Saan olla kanssakulkija

Yrittäjyys on varmaankin lähes poikkeuksetta tekijälleen enemmän kuin “vain työ”. On inspiroivaa päästä työskentelemään asialleen omistautuneiden ihmisten kanssa. Kohtaamani yrittäjät ovat huikeita osaajia, jotka tekevät työtään palolla ja sydämellä. Jokainen työnohjausprosessi on yksilöllinen ja tavoitteet lähtevät aina ohjattavasta ja hänen tarpeistaan. Jokaisen yrittäjän kanssa kulkeminen kohti juuri hänen tavoitteitaan on mielenkiintoista ja itsellekin jatkuvasti uusia näkökulmia avaavaa. Välillä stressi ja haasteelliset tilanteet pienentävät yrittäjän palon liekkiä, ja kun työnohjaajana pääsen yhdessä asiakkaan kanssa kasvattamaan sitä takaisin roihuunsa, se innostaa myös työnohjaajaa.

2. Saan olla tunteiden tuulettaja

Vaikka ympärillä olisi hyvät verkostot, perhe ja ystävät, voi yrittäjyys tuntua aika ajoin myös hyvin yksinäiseltä. Lisäksi yrittäjän tunnetaakka kuormittaa helposti myös hänen läheisiään. Toisaalta taas haasteet ja vaikeat elämäntilanteet työn ulkopuolella vaikuttavat myös työntekoon, samalla kun yrittäjän kynnys esimerkiksi sairaslomalle jäämiseen on usein korkea. Ohjattavan kanssa tutkailemme asiaa työn näkökulmasta; mihin asioihin voi itse vaikuttaa ja mitä asioita työssä voisi tehdä toisin, jotta hyvinvointi ja jaksaminen lisääntyisivät? Kun työnohjauspuhelun päätteeksi kuulen ohjattavan äänessä ja sanoissa hymyä ja helpotusta, omassakin sydämessä läikähtää.

3. Saan olla vahvuuksien valjastaja

Meidän on toisinaan itse vaikeaa nähdä ja käyttää omat vahvuutemme hyödyksemme. Positiivinen palaute puolestaan rohkaisee ja kannustaa eteenpäin meitä kaikkia. Uskon vahvasti siihen, että meissä on jo kaikki tarvittava valmiina, osa asioista vain vielä löytymättä. Onkin mahtavaa, kun asiakas löytää ratkaisun avaimet itsestään esimerkiksi silloin, kun käytämme jotain toiminnallista menetelmää tai kun kartoitan kyselemällä asioita, joissa hän on hyvä. Myös haasteellisilta tuntuvissa ominaisuuksissa voidaan nähdä vahvuuksien siemeniä. On hienoa seurata, miten usein ohjattavan asiat etenevät kohti tavoitteita juuri hänen omia vahvuuksiaan käyttämällä ja hyödyntämällä.

4. Saan olla kiireen kesyttäjä

Kirjoittelin jo aiemmin siitä, mitä kiire oikeastaan on. Usein yrittäjän kokemus on, että töissä on tavallaan koko ajan ja kiireen tunne vaikuttaa olevan arjen pysyvä ominaisuus. Se kuormittaa ja pahimmillaan lamauttaa. Tuntuu että elämä on yhtä kaaospalloa, eikä oikein mitään saa aikaiseksi. Yksi antoisimpia asioita pienyrittäjien työnohjaamisessa on se, kun saamme yhdessä järjestettyä sekä yrittäjän päätä että kalenteria. Itsensä johtaminen ja erilaiset ajankäytön hallinnan keinot ovat intohimoni. Olen luonut Yrittäjän työvuorolista -nimisen työkalun, jonka avulla saadaan tehtyä yrittäjälle yksinkertainen ja visuaalinen konkreettinen työn ja ajanhallinan väline. Paras palaute on se, kun asiakas sanoo että “yhtäkkiä kaikki tuntuukin tosi selkeältä ja tiedän, mitä teen milloinkin”. Kun kiire on kesytetty, aikaa tuntuukin yhtäkkiä olevan enemmän ja sitä vapautuu myös muille tärkeille asioille.

5. Saan olla ideoiden intouttaja

Yrittäjät ovat usein idearikasta porukkaa. Aina yrittäjällä ei kuitenkaan ole ihmistä, jonka kanssa omia ideoita voi pallotella. Työnohjaajana autan uusien ideoiden kirkastamisessa ja jalostamisessa. Tarjoan erilaisia näkökulmia, kysyn ja tarvittaessa myös lempeästi kyseenalaistan. Kun ilmassa leijunut idea tai ajatuksenpoikanen työnohjauskeskustelun tiimellyksessä muotoutuu selkeäksi kuvaksi, jota yrittäjä lähtee innostuneena jatkotyöstämään, innostuu työnohjaajana väistämättä itsekin.

Työnohjaajan työssä parasta on se, kun näkee toisten onnistuvan. Se, kun huomaan somessa, että jokin työnohjauspuhelun aikana asiakkaan oivaltama asia tai vinkkaamani työkalu on mennyt käyttöön. Se, kun työnohjauskohtaamisen alussa kuulen, miten asiat ovat edenneet tai miten arki on helpottunut. Ja välillä sekin, että asiakas kertoo, miten tästä ja tästä asiasta tai ajanjaksosta selvittiin hengissä ja pää pinnalla, vaikka välillä näytti toivottomalta. Elämä ja työelämä ovat aaltoliikettä, ja olen todella kiitollinen siitä, että niin moni yrittäjä on ottanut minut mukaan veneeseensä luovimaan tuohon aallokkoon yhdessä.

Lempeitä tuulia ja tyyntäkin säätä yrittäjyyden aallokkoosi toivotellen
Anne

P.S. Käy lukemassa lisää työnohjauksesta!

Ajankäyttö · Tunteet ja vuorovaikutus · Työyhteisö · Voimavarat

Tuhlaatko aikaa kiireeseen?

Mitä kiire on?

Kiire on kavala vaiva työyhteisössä. Mutta mitä kiire oikeastaan on? Työterveyslaitoksen Työhyvinvointi paremmaksi -raportin mukaan (Puttonen, Hasu, Pahkin 2016, 11, 27) kiireen kokeminen on työssä yleistä. Kiire on yksi kuormittavimmista psykososiaalisista tekijöistä suomalaisessa työelämässä. Kiire on tunne, vaikka välillä se voi vaikuttaa olevan ennemmin arjen yksi ominaisuus. Kouluttajani Eeva-Liisa Tamski (2016, 148-149) kirjoittaa osuvasti kiireen olevan myös käsite, jota yhteiskuntamme tukee. Työn merkityksen korkealle nostavassa yhteiskunnassamme kiireen tunne saa meidät tuntemaan itsemme työteliäiksi, tehokkaiksi ja sitä myötä arvokkaiksi. Tamski toteaa kuitenkin myös, että kiire ei kuitenkaan ole tehokkuuden tae: kiireessä arviointikyky heikkenee, parhaat ratkaisut jäävät keksimättä ja aika saattaa kulua näennäiseen puuhasteluun ja kiireen mantran toisteluun. 

Kaikkien työssä on joskus kiirehuippuja. TTL:n raportin (Puttonen ym. 2016, 11-12) mukaan kiire, joka on kestoltaan rajattua, voi parhaassa tapauksessa jopa tehostaa työskentelyä. Tämä edellyttää sitä, että työntekijä pystyy vaikuttamaan työnsä tekemiseen ja saa tukea työyhteisöltään. Jatkuva kiireen tunne lisää kuitenkin stressiä, joka vuorostaan lisää kiireen tunnetta, ja oravanpyörä on valmis. Työn tuottavuus, työturvallisuus ja työhyvinvointi heikkenevät. Pahimmillaan työ sairastuttaa tekijänsä. “Kiireessä on se paha puoli, että se vie aikaa”, totesi osuvasti G.K. Chestertonkin.

“Aikaa ei voi hallita. Kiirettään voi.” 

Miten kiirettä sitten voidaan taklata työyhteisössä? Kiireen hallinta on ajankäytön hallintaa ja oman ajattelutavan uudistamista. Usein kiireen taustalla on monia sellaisia perussyitä, joihin työntekijä ei voi vaikuttaa, esimerkiksi niukat resurssit työn määrään nähden tai asiakkaasta johtuvat tiukat aikataulut. Kun näihin ei voida vaikuttaa, avainasemaan nousevat vuorovaikutuksellinen johtaminen, työyhteisön antama tuki ja työntekijän omat ajankäytön hallinnan keinot. (Puttonen ym. 2016, 27.)

Tämän näyttöön perustuvan tarpeen ja tiedon pohjalta olemme luoneet kollegani Petra Karisen kanssa työyhteisöille suunnatun Virta-valmennuksen. Valmennuksessa vahvistetaan työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä ja ajankäytön hallintaansa, kasvatetaan yhteisöllisyyttä työyhteisössä ja tuetaan vuorovaikutuksellista johtamista. Me uskomme siihen, että jokaisessa työyhteisössä on potentiaalia, joka voidaan valjastaa kiireen taltuttamiseen. Virta-valmennuksessa piilossa oleva potentiaali ja työntekijöiden yksilölliset vahvuudet otetaan käyttöön. 

Valmennus alkaa Työyhteisön vahvuuspäivällä (8 h), jossa tarkastellaan toiminnallisten menetelmien avulla työyhteisön vuorovaikutusta. Lisäksi tehdään näkyväksi yksilöiden vahvuuksia ja valjastetaan ne käyttöön työn arkeen. Tavoitteena on tuottava ja hyvinvoiva työyhteisö, jossa krooninen kiire on taklattu hyvällä suunnittelulla ja toimivalla työnjaolla. Vahvuuspäivästä jokaiselle työntekijälle jää käteen arjessa helposti toteutettavia ajankäytön hallinnan menetelmiä, ja tunne siitä, että omaan työhön ja kiireen kokemukseen voi vaikuttaa. Lisäksi matkaevääksi saadaan tiiviimpi vuorovaikutus ja tieto työyhteisössä olevasta osaamisesta, jonka kautta myös töiden organisointi helpottuu.

Noin kuukausi työyhteisön vahvuuspäivän jälkeen tapaamme työyhteisön esihenkilön yksilövalmennustapaamisessa (2 h). Tapaamisessa tarkastellaan, millaisia muutoksia työyhteisössä on tapahtunut ja millaisin keinoin sitä vahvistetaan entisestään. Painopiste on vuorovaikutteisessa johtamisessa ja sen kehittämisessä. 

“Jos haluat tuntea menneen, katso nykyisiä olosuhteitasi. Jos haluat tuntea tulevaisuuden, katso nykyisiä tekojasi.” -Kiinalainen sananlasku

-Anne

Lisätietoja Virta-valmennuksesta: Anne / 040 753 7520 / metsolanne@gmail.com

Lähteet:

Tamski, Eeva-Liisa 2016. Työnohjaus. Tietäjien kohtaamisia. Mikkeli: Tamski Avoin Yhtiö.

Puttonen, S., Hasu, M. & Pahkin, K. 2016. Työhyvinvointi paremmaksi. Keinoja työhyvinvoinnin ja työterveyden kehittämiseksi suomalaisilla työpaikoilla. Helsinki: Työterveyslaitos. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130787/Ty%c3%b6hyvinvointi%20paremmaksi.pdf?sequence=1&isAllowed=y 

Opiskelu · Työnohjaus

Metsolanne tässä moi!

Miksi blogi?

Ajattelin, että kotisivuille liitetty blogi olisi hyvä tapa reflektoida ja avata työssä ja työnohjaajakoulutuksessa opittuja asioita sekä pohtia ja pureskella työhön, elämään ja työelämään liittyviä ajankohtaisia aiheita ja uutisia.

Kuka olen?

Olen siis Anne, Metsolannen yrittäjä, kouluttaja ja työnohjaajaopiskelija Hankasalmelta, Keski-Suomesta. Olen 31-vuotias sosionomi (YAMK) ja päivätyöni on toimia ehkäisevän huumetyön suunnittelijana järjestössä nimeltä YAD Youth Against Drugs ry. Tällä hetkellä olen kuitenkin hoitovapaalla ja suoritan työnohjaajaopintoja Porstuan työnohjaajakoulutuksessa Kuopiossa. Lisäksi teen koulutuskeikkoja parille nuorisojärjestölle ja teen joitain vuoroja kuukaudessa läheisessä sijaishuollon yksikössä. Aiemmin työelämässä olen tehnyt pääasiallisesti nuorisotyötä, ja erityisesti projektityö on ollut minua innostavaa ja minulle ominaista työkenttää.

Silloin, kun en ole töissä, rentoudun parhaiten perheen ja ystävien kanssa. Voimia haen musiikista, luonnosta ja saunan lauteilta. Minua kiinnostavat ihmisyys, tunteet, vuorovaikutus, kasvu sekä osallisuus. Näiden teemojen parissa haluaisin työskennellä myös tulevaisuudessa.

Työnohjaajakoulutus alussa


Opintojen alku on ollut innostavaa ja opettavaista, ja huomaan olevani nöyränä täysin uuden oppimisprosessin alussa. Vaikka sekä yksilön että ryhmien ohjaaminen on minulle tuttua puuhaa, pääsen työnohjauksessa jonkin aivan uuden äärelle. Koulutusprosessi on myös matka omaan itseen ja vaatii paljon itsensä reflektointia: omien vahvuuksien ja kehittämiskohteiden tunnistamista, heittäytymistä prosessiin ja itsensä alttiiksi asettamista. En malta odottaa, mitä kaikkea tämä matka tuokaan!

Pyysin tässä jokin aika sitten Instagramissa tutuiltani, että he kertoisivat, mikä yksi sanaa kuvaa heidän mielestään minua. Sain seuraavasta sana-auringosta löytyviä sanoja, moni oli mainittu useammin kuin kerran. Nämä kaikki tuntuivat kyllä lämpimänä läikähdyksenä sydämessä, ja taisin hieman punastuakin. Toivottavasti minusta tulisi myös tällainen työnohjaaja. 🙂

Torstaina tapaan ensimmäistä kertaa opiskeluryhmäni muut koulutettavat, iloa ja innostusta on ilmassa! Seuraavassa blogitekstissä varmaan sitten luvassa vähän lähiopiskelupäivien herättämiä ajatuksia ja pohdintoja.

Aurinkoa tiistaihin,
Anne